Tag

rakkaus

Uncategorized

Rakkausresepti + arvonta – ilmainen käynti seksuaaliterapiaan

Ihanaa ystävänpäivää! Sydämiä pullollaan olevan päivän ei tarvitse olla kaupallista riemujuhlaa. Voit aivan hyvin kokeilla suunnittelemaani kolmen kohdan rakkausreseptiä, joka ei maksa mitään mutta vahvistaa varmasti rakkauden lankoja välillänne. Ja mikä parasta: jos unohdit koko ystävänpäivän, tätä reseptiä voit käyttää koska vain!

 

Puhu murun rakkausresepti:

 

  1. Huomioi kumppanisi aamusta alkaen. Kaipaako hän aamulla hellimistä vai nauttisiko hän sinun valmistamastasi aamupalasta? Jo se, että arkiaamuna saa nukkua puoli tuntia pidempään on ruuhkavuosien luksusta. Jos olette jo töissä muista häntä tekstiviestillä, mikä saa hymyn huulille.
  2. Kunnioita kumppaniasi ja osoita se hänelle teoin ja sanoin. Ole kuulolla: miten hänen päivänsä on mennyt?  Katso silmiin ja kuuntele. Kunnioitus voi olla myös oman tilan antamista toiselle tai mahdollisuutta pieniin päiväuniin. Muista laittaa puhelin ja läppäri pois siksi aikaa, kun kohtaatte. Ole vain häntä varten.
  3. Arvosta kumppaniasi arjessa. Näe rakkaasi panos niin arjen hulinoissa kuin työelämässä. Vaikka kumppaneilla ei olisi samanlaisia harrastuksia, niin silti moni kaipaa oman kumppanin arvostusta itselle tärkeää asiaa kohtaan. 

Bonuksena

Olen puhunut aiemminkin halutuksi tulemisen tärkeydestä. Voi miten moni nainen kirjoitti siitä tulevassa orgasmikirjassani Iso O –matkaopas huipulle! Tämä tiedoksi teille, joilla kaikki on  hyvin, eikä seksuaalisuuden saralla ole haasteita. 

Anna kumppanin todella tuntea, miten haluttava hän on. Voit tehostaa fiilistä pienellä kiusoittelulla jo edellisenä päivänä. Toteuta yhden lounastauon tai illan ajan hänen toiveitaan. On toive sitten hellyyttä tai piiskaamista. 

Moni ihminen miettii aivan liian pitkään seksuaaliterapiaan tuloa yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Vaikka totuus kuitenkin on, että rakastamisen taito ja seksuaalisuuden polut eivät kaikille ole auenneet. Tai jostain syystä nämä polut vain ovat  lähteneet menemään ihan metsään.

 

Nyt sinun ei enää tarvitse miettiä, vaan voit rohkeasti osallistua yhden ilmaisen seksuaaliterapiakerran arvontaan minun vastaanotolleni Sexpo-säätiöön! Voit käyttää seksuaaliterapiaan joko 45min (ovh 80e) tai 75min (ovh 110e) ajan oman fiiliksesi mukaan. Voit tulla yksin tai yhdessä kumppanisi tai kumppaniin rinnastettavan henkilön kanssa. 

 

Tässä ohjeet arvontaan: Arvonta alkaa NYT! Käy kommentoimassa nimimerkin ja sähköpostin kera, millainen on sinusta paras ystävänpäivälahja. Arvonta päättyy ensi sunnuntaina18.2.2017 klo 23:59. Ilmoitan täällä kommenteissa voittajat ja laitan heille kaikille myös henkilökohtaisesti sähköpostia. Ajan seksuaaliterapiaan voi varata ja käyttää vuoden 2018 aikana. Onnea kaikille arvontaan! =)

 

*Avauskuva Panu Pälviä. Toinen kuvat Pixabay.

*Käy tsekkaamassa täältä kotisivuni, jos haluat tietää minusta lisää. Voit lukea myös postaukseni Miksi minusta tuli seksuaaliterapeutti ja Seksuaaliterapeutti vastaa: Totta vai tarua seksuaaliterapiasta.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Uncategorized

Älä anna riitojen kasaantua

Terapiavastaanotollani näen monenlaisia riitoja. Osa on hyvin äänekkäitä, osa taas hiljaisia ja nieltyjä. Joku näyttää mielipiteensä teoillaan. Niiden äärellä ei voi kuin hidastaa vauhtia. Pienin askelin selvitetään ja tutkitaan, mennään yhdessä kohti pohjimmaisia syitä riitaan.

 

Joku asiakkaani on joskus sanonut ääneen: Miten omasta rakkaasta voikaan tulla pahin verivihollinen?

 

Riita sinänsä voi tuntua kevyeltä. Mutta kun kevyitäkin riitoja alkaa kasaantumaan, niin kasaantuu myös ikäviä tunteita. Surua, vihaa, ärsytystä, kaunaa, inhoa, halveksuntaa… Siksi riitoja pitäisi jokaisen opetella aktiivisesti selvittämään, eikä ikävän paikan tullessa heti nostaisi piikkejä pystyyn tai menisi kilven alle piiloon.  

 

Näillä muutamalla pienelläkin vinkillä pääsee jo alkuun riitojen selvittelyssä. Kaikki lähtee siitä, että sinä opit tunnistamaan omaa käyttäytymistäsi ja alat muuttamaan sitä. Parhaimmillaan voit houkutella toisenkin mukaan keskusteluun, jossa ei ole voittajaan vaan te huomaatte olevanne samalla puolella.                      

 

Puhu murun viisi vinkkiä riitojen selvittelyyn:

  1.  Aktiivinen riitojen selvittäminen vaatii sykkeen laskua eli kehon ollessa hälytystilassa on turha aloittaa viisasta keskustelua. Sitä ei todennäköisesti ole luvassa. Siirry sen sijaan vaikka hetkeksi toiseen huoneeseen ja palaa sitten takaisin. Kerro tästä myös kumppanillesi, ettei hän tulkitse lähtöäsi väärin.
  2. Pohdi mielessäsi jo etukäteen, mitä sinä voisit tehdä ettei riita toistuisi. Yritä ottaa vastuuta tilanteesta ja tulla vastaan eli tehdä kompromisseja. Parisuhteessa ei voi pelata vain toisen säännöillä.
  3. Kun palaat, kerro miltä sinusta TUNTUU. Älä syyttele toista, älä arvostele hänen käytöstään. Opettele kuvailemaan, mistä pahamielesi johtui. Ja miksi pahamieli yltyi ja aloit mököttämään. Olitko esimerkiksi pettynyt? Tai koitko tulleesi loukatuksi? Koitko riittämättömyyden tunnetta`
  4. Kuuntele kumppaniasi. Älä puhu tai huuda päälle ja yritä katsoa häntä silmiin. Kumppanin turvallinen katse antaa luvan olla herkkä ja haavoittuva. Ehkä silloin on myös helpompi laskea oma puolustus ja heiluttaa valkoista rauhan lippua.
  5. Joskus pelkkä puhe ei riitä riitojen selvittelyssä, vaan voi olla tärkeää vain hiljentyä toisen vierelle ja koskettaa. Silittää, halata ja näyttää että välität. Kosketuksella voi olla uskomattoman rauhoittava voima, etenkin kun siihen lisää vielä yhden maailman tärkeimmistä sanoista anteeksi. 

Avun haku. Jos riitoja kasautuu aina vaan ja koet, ettei sinulla ole välineitä ratkoa niitä, hakekaa ajoissa apua. On olemassa maksuttomia terapiapalveluita esimerkiksi seurakunnilla tai kaupungilla sekä maksullisia yksityisellä puolella. Mitä aiemmin apua hakee sen parempi!

 

Vaikka työkseni ratkon riitoja, ei niiltä silti välty omassa elämässäkään. Kyllä minä ja muru riitelemme, etenkin jos olemme väsyneitä. Pienet väärin ymmärrykset antavat usein vain bensaa liekkeihin.

 

Olen ottanut  kotimissiokseni yrittää selvittää riidat AINA. Se ei todellakaan tarkoita, että onnistuisin siinä aina. Mutta en halua, että välillemme kasvaa ikävien tunteiden möykky. Tulevaisuus näyttää onnistunko kotimissiossani, onneksi muru on hyvä tiimipelaaja. <3

 

*Miten teillä ratkotaan riidat? Onko sinulla oma rakkauden kotimissio, jolla taistelet riitojen aiheuttamia ongelmia vastaan?

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

*Kuvat Pixabay

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Rakkaus, Tinder ja tyytyminen
17 marraskuun, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
4 syyskuun, 2019
Uncategorized

Seksi- vai lepoloman tarpeessa? – Tee testi!

Pariskunnilla on hyvin erilaisia tarpeita, riippuen elämäntilanteesta. Vaikka lehdet kuinka huutaisivat seksiloman perään, kannattaa pysähtyä sen äärelle mitä te tarvitsette. Kaksi lapsetonta saattaa tarvita aivan eri juttuja kuin ruuhkavuosissa tarpova pariskunta. Aina omalle kumppanille ei ole helppo sanoa mitä kaipaa, kun ei edes itse tiedä.

 

Tein teille seksuaaliterapeuttina leikkimielisen rakkauslomatestin, jolla voit testata millainen loma palvelisi sinun ja kumppanisi tarpeita. Testi kannattaa tehdä rehellisesti ja pudottaa samalla turhat oletukset. Mitä paremmin tunnet sinun omat ja kumppanisi lomatoiveet, sen helpompi sinun on välttää turhia riitoja.

 

Puhu murun rakkauslomatesti:

 

1.     Onko teillä arjessa yhteistä aikaa

a.     Liikaa

b.     Sopivasti

c.      Vähän

d.     Minimaalisesti tai ei ollenkaan

 

2.     Millainen elämäntilanne teillä on

a.     Alkuhuuma tai uudelleen rakastuminen omaan kumppaniin

b.     Rakkautta ilman lapsia

c.      Lapset ja ruuhkavuodet

d.     Pieniä lapsia ja arjen rutiinit painaa päälle

 

3.     Kuinka väsyneitä tai stressaantuneita olette

a.     Olo on todella energinen

b.     Ok meininki

c.      Välillä väsyttää ja stressaa

d.     Huolet painavat päälle ja silmäpussit kasvavat

 

4.     Miten vietätte kahdenkeskistä aikaa yleensä

a.     Käydään ulkona syömässä tai jotain muuta ihanaa

b.     Harrastusten parissa

c.      Kotisohvalla telkku päällä

d.     Nukutaan vierekkäin tai ainakin samassa sängyssä

 

5.     Mitä sinä kaipaat elämääsi

a.     Seikkailua ja uusia maisemia

b.     Rakkautta ja kosketusta

c.      Seksiä – ilman, että lapset nukkuvat viereisessä huoneessa

d.     Lepoa ja unta

 

6.     Mitä te tykkäätte tehdä kaksin

a.     Valloittaa uusia paikkoja

b.     Olla yhdessä, syödä hyvin ja nautiskella

c.      Rakastella 

d.     Juuri nyt emme jaksa edes ajatella muuta kuin nukkumista

Pisteytys:

 

A= 1

B=2

C=3

D=4

 

Alle 10 pistettä:

 

Ehdottomasti seikkailuloma! Teillä on kipinöivää rakkautta, energiaa ja halua mennä yhdessä uusiin paikkoihin. Teitä sitoo korkeintaan työt,  muuten elämässä on joustoa. Budjettikaan ei ole este, jos etsitte luovasti edullisia ratkaisuja tai sitten teette yhdessä suunnitelman ja säästätte. Mikä olisikaan ihanampaa kuin lähteä yhdessä reissuun ja tutustua toiseen vielä enemmän. Millaista on suudella huulet ruvelle viidakossa tai rakastella hiekkarannalla? Kysymys kuuluu minne päin maapalloa lähdette ja koska?

 

Alle 15 pistettä:

 

Ihana rakkausloma. Arki voi joskus haalistaa rakkautta, mutta onneksi rutiineja voi rikkoa yhdessä. Rakkauslomalla on aikaa katsoa toista silmiin, kuunnella mitä kumppanille kuuluu ja kertoa itse omista ajatuksista. Voitte päivittää rakkauskarttanne ja katsoa yhdessä tulevaan. Samalla kosketus, lähelläolo ja kiireettömyys luovat intohimolle tilaa. Ja kun iho on ihoa vasten, rakastelullekin on helpompaa antautua. Ehkä lomanne muuttuu seksilomaksi ihan huomaamatta. Rakkausloma kaipaa puitteeksi paikan, jossa teillä on hyvä olla eikä kotityöt vaivaa.

 

15-20 pistettä:

 

Loma VAIN teille. Hetki kahden ilman sitoumuksia on kuin vapautuminen arkirumbasta. Vaikka samaan aikaan on ikävä arkirumbaa. Voitte jutella rauhassa, suudella ilman lapsia tunkemassa syliin ja rakastella ennen iltakymmentä. Keskittykää nauttimaan rauhallisista ruokahetkistä ja vahvistakaa rakkauden lankoja välillänne. Jos edellisestä seksikerrasta on kulunut jo pidempi hetki, antakaa toisillenne aikaa. Käykää vaikka yhdessä kylvyssä, saunassa tai suihkussa ja nukkukaa alasti lähekkäin peiton alla. Joskus turvallinen kosketus ilman painetta seksiin on parasta. 

 

Yli 20 pistettä:

 

Lepoloma. Olette tuhannen väsyneitä ja kaipaatte vain unta. Silloin unen tarve menee kaiken edelle ja sille pitää antaa siihen mahdollisuus. Voitte kokeilla käydä nukkumassa hotellissa tai vaikka air b & b asunnossa vuoronperään yöt ja sitten vasta suunnitella yhteistä lomaa. Tai sitten käytte yhdessä nukkumassa YHDEN KOKONAISEN YÖN. Se on juhlaa se. Ja tulee loma toisenlainenkin. Kunhan pidätte itsestänne, toisistanne ja parisuhteesta huolta. <3

 

 

Vastaus on suuntaa antava, mutta varmasti löydät siitä oivalluksia omaan elämääsi. On tärkeää kuunnella omia tarpeita, katsoa yhdessä meidän tarpeita ja suunnitella yhteinen loma sen mukaan. Liiat odotukset ovat usein hyvän yhteisen loman pahin vihollinen. 

 

Minä ja muru olimme viimeksi kirjaimellisesti lepolomalla. Olimme aivan poikki ja uni meni kaiken edelle. Yhdessä nukkuminen voi tuoda arkeen toivottua rakkauden kipinää vaikka loma menisi hyöhensaarilla olosta nauttien. Rakkautta ja seksuaalisuutta on tärkeää vahvistaa säännöllisesti, joten ryhdy hymyssä suin suunnittelemaan teille ihanaa rakkauslomaa. <3

 

 

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

*Kuvat Pixabay

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Uncategorized

Rakkauden kaipuu voi muuttua vihaksi

Rakkaus on yksi niistä asioista, miksi työni seksuaaliterapeuttina on niin järjettömän mielenkiintoista. Jokainen uusi asiakas, joka astuu terapiahuoneeseeni, tuo mukanaan uniikin oman tarinansa. Tiedän, ettei ole olemassa yhtä tarinaa tai yhtä tapaa rakastaa. Ja silti minutkin voi vielä yllättää housut kintuissa siviilissä ihmettelemässä jotain rakkauden muotoa.

 

Todennäköisesti nyökyttelet. ”Kyllä, ei ole olemassa yhtä tapaa rakastaa.”

 

Mutta samaan aikaan olemme valmiita tuomitsemaan ihan helvetin kovaa ihmiset, jotka rakastuvat tai rakastavat hieman eri tavalla kuin minä itse. Tästä on lukuisia esimerkkejä jo pelkkä some pullollaan. Olet varmasti kauhistellut jonkun parin suurta ikäeroa? Tai jonkun ylivilliä viriiliyttä rakastaa useampaa ihmistä? Tai jotain ihmistä, joka on rakastunut uuteen ihmisen, vaikka on parisuhteessa? Saatat olla aivan nokka rullalla, jos joku väittää olevansa itsellinen ja kaipaavansa vain seksiä ystävien lisäksi.

Kukaan meistä ei tiedä miksi nuo ihmiset ovat rakastuneet. Millaista suhdetta tai rakkautta he kaipaavat elämäänsä. Millainen heidän taustansa on, ja mitä siitä on syntynyt kun nuo ihmiset ovat löytäneet toisensa.

 

Silti moni meistä on valmis jopa vihaamaan noita itselle tuntemattomia ihmisiä.

 

Mitä jos kääntäisit katseesi peiliin. Ja pohtisit, miltä sinusta tuntuu, kun katsot itseäsi silmiin? Nouseeko vihan tunteet muiden rakkauden näkemisestä omasta rakkauden kaipuustasi? Kivusta, jonka koet kun ei ole ketään ketä rakastaa. Ehkä yksinäisyyden pelosta? Oman elämän ajatteleminen ja kivun tai pelon myöntäminen voi sattua niin paljon, että haluat työntää asian kokonaan mielestäsi. Vihaaminen on helpompaa.

Voit yrittää työstää noita vihan tai pelon tunteita itseksesi ja ystävien kanssa tai voit lähteä hakemaan apua terapiasta. On hyvä myös kiinnittää huomio siihen, mitä voi itse tehdä tässä ja nyt. Vastalääkkeenä toimii myös rakkauden tuomat onnellisuushormonit, joita voi lisätä itsekin elämäänsä. Rakkauslääkäri Emilia Vuorisalmi  kirjoitti tänään Istangram-tililleen Docemiliaan ohjeita, miten sinäkin voit nauttia dopamiinin, serotoniinin, oksitosiinin ja endorfiinien tuomasta hyvästäolosta.

 

”Muutamia vuosia sitten sain rakkaus­tieteisiin perehtyessäni ahaa-elämyksen. Ymmärsin, että rakkauden kaipuu johtuu siitä, että onnellisessa parisuhteessa saamme optimaalisen määrän onnellisuushormoneja eli dopamiinia, serotoniinia, oksitosiinia ja endorfiineja.

Tämä perustila luo meille levollisuuden ja turvallisuudentunteen. Se auttaa meitä nukkumaan paremmin sekä suojaa stressiltä ja monilta sairauksilta. Tällöin ajatuksemme ovat kirkkaat ja pelot pysyvät helpommin taka-alalla.

Mietin miten tuohon tasapainoiseen tilaan voisi päästä ilman parisuhdetta?

Ensimmäinen askel oli pysähtyminen ja ­itsensä kuunteleminen. Kuka olen ja mitkä asiat ovat ­minulle tärkeitä? Mistä lapsena haaveilin ja mitä tekisin, jos rahalla ei olisi merkitystä? Mitä haluaisin arkeeni lisätä ja missä näen itseni viiden vuoden päästä?”…

…Kun elämä tuntuu raskaalta, mieti, mitkä pienet asiat voisivat lisätä onnellisuuden ja kiitollisuuden tunnetta. Pelkän ajatuksen voimalla saatamme käynnistää positiivisen kierteen. Se voi nostaa meidät ­tasolle, josta emme uskaltaneet edes haaveilla. <3”

-Emilia Vuorisalmi

 

Sinäkin todennäköisesti haluat rakastaa enemmän kuin vihata. Eikö niin? <3

 

*Kuvat Pexel ja Panu Pälviä

*Herättääkö postaus sinussa ajatuksia? Voiko viha muiden suhteista johtua omasta rakkauden kaipuusta? Kommentoi rohkeasti, mutta olethan asiallinen.

*Rakkaustieteestä kiinnostuneen kannattaa tutustua Emilia Vuorisalmen kirjaan Sekaisin LOVEsta. Emiliaa voit seurata myös Instagramissa nimellä Docemilia.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. Voit linkata kommenteissa myös oman instatilisi, etsin aina uusia seurattavia! 

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Uncategorized

Puhu muru -blogi muuttaa!

Olen jo syksystä asti pitänyt tätä uutista sisälläni. Puhu muru –blogini perustamisesta on melkein kaksi vuotta. Ja nyt on aika siirtyä kohti uutta! Blogini muuttaa tammikuussa Me Naiset –lehden alle!!! Pääsen uuteen upeiden bloggareiden joukkoon, kuten Kalastajan vaimon, Venla Savikujan, Tyyliä metsästämässä, SivuraiteillaRikastamon ja Adventuristan

 

Miten kaikki sitten tapahtui? 

 

Olin pitämässä lokakuussa palaveria Me Naisilla ja minulta kysyttiin haluaisinko siirtyä heille bloggaamaan. Hassua tilanteessa oli se, että olin itse pohtinut jo samaa. Tai oikeastaan haaveillut Me Naisille siirtymisestä. Joten totta kai vastasin (mahdollisimman coolisti), että tulen mielelläni mutta tarkistan asian vielä.

 

Vauva.fi on ollut minun blogiurani kasvattajaseura. Aloitin bloggaamisen aivan yllättäen Vauva-lehden ja Meidän perhe –lehden alla. Siellä olen saanut kasvaa sekä kehittyä bloggaajana. Elämäni on vain mennyt eteenpäin. Vaikka olen edelleen taaperoimettäjä, minulla ei ole enää vauvaa. Enkä enää ole varma, tuleeko meille lisää lapsia.  Nyt on aika kokeilla siipiä uudessa liigassa!

Me Naisten alla blogini varmasti hieman muuttuu ja keskittyy enemmän naisen elämään, minun elämääni eikä niinkään perheeseen. Kotiäitiys loppui kohdallani vuosi sitten ja nyt luon uraa 110% innolla. Elämä muutenkin muuttuu hurjaa vauhtia, kun ei ole enää ihan pientä lasta kotona. Ehkä muru ja minä taas lähdemme kahden rakkauslomalle ulkomaille ensi vuonna? Ehkä elämäntaparemonttini saa uusia sävyjä? Rakkaus ja seksuaalisuus pysyvät aiheissa varmasti läsnä! 

 

Odotan ihan SUPERinnoissani koko tulevaa vuotta 2018. 

 

Mitä kaikkea keväällä ilmestyvä naisen orgasmeista kertova Iso O – matkaopas huipulle tuokaan mukanaan? Vireillä on muutenkin hyvin mielenkiintoisia työkuvioita. Otan edelleen seksuaaliterapia-asiakkaitani vastaan Sexpo-säätiössä ja teen luentokeikkoja ympäri Suomea. Ehkä jatkan taas opintojakin.

 

Toivottavasti te kaikki ihanat lukijat seuraatte blogiani Me Naisiin. Olkaa aktiivisia, kysykää, kommentoikaa, seuratkaa minua Facebookissa ja Instagramissa. Laittakaa omia tarinoitanne, jos haluatte jakaa niitä muille. Ja ennen kaikkea, ollaan ihmisiksi toinen toisillemme tuoden vähän lisää iloa ja väriä elämään! Minä lupaan jatkossakin puhua rakkauden ja seksuaalisuuden puolesta.  <3

 

Rakkain terveisin Puhu muru -bloggari,

Marja

 

Ja oikein onnellista uutta vuotta 2018 kaikille! Ensi vuonna jatketaan taas – uudessa osoitteessa vain! =)

 

*Onko sinulla jotain uusia suunnitelmia ensi vuodelle? Tai onko sinulla toiveita blogini aiheista? Voit laittaa tähän kommentia tai laittaa minulle meiliä puhumuru@gmail.com

*Jos et vielä ole Puhu murun seuraaja Facebookissa tai Instagramissa, nyt se kannattaa viimeistään. Laitan tarkemmin, koska blogini aukeaa Me Naisilla Puhu murun Facebook -sivuille. Tarkka päivä on vielä hieman auki teknisten asioiden takia. Huhu kertoo, että blogini olisi auki Me Naisilla maanantaina 8.1. 😉

*Kuvat Panu Pälviä

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Uncategorized

Vaarallinen suhde

Tämä on lukijani tarina eli vieraskynäkirjoitus. Kiitoksia tarinasi jakamisesta. <3 

Tutustuin mieheen alkuvuodesta Tinderissä. Olin vastikään itse eronnut pitkähköstä suhteesta ja elin itseni löytämisvaihetta: tutustuin itseeni uudelleen ja tarkoituksenani oli opetella olemaan itsekseni, tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, harrastaa seksiä ja nauttia elämästäni.

 

Suhde alkoi pikkuhiljaa. Viestittelimme toisillemme parin viikon ajan ja juttelimme elämistämme, avauduimme. Hän kertoi olevansa naimisissa naisen kanssa, mutta suhde ei toiminut; oli kommunikaatio-ongelmia ja henkinen läheisyys puuttui. Pystyin samaistumaan hänen tilanteeseensa. Olinhan itse juuri eronnut suhteesta, jossa oli ollut paljon samanlaisia elementtejä. Hän ehdotti tapaamista mutta kieltäydyin. Mies oli naimisissa ja kahden lapsen isä.  

 

Tyrmäyksestäni huolimatta hän jatkoi viestien lähettelyä pienen tauon jälkeen ja haastoi keskustelemaan. Keskustelumme olivat rikkaita ja monipuolisia, niiden aikana ja niiden jälkeen aloin pikkuhiljaa kokea suurta yhteyttä häneen. Aloin vähitellen tuntea, että hänessä on jotain erityistä, myös arvomme ja ajatuksemme kohtasivat. Yhteenkuuluvuuden tunne pelotti, mutta kiehtoi samalla suunnattomasti. 

 

Keskustelut johtivat siihen, että hän lopulta sai tahtonsa läpi. Tapasimme luonani ja siitä alkoi varsinaisesti suhteemme. Hyvin nopeasti olin myyty, kemiamme kohtasivat täydellisesti myös makuuhuoneen puolella. Tuntui epäreilulta, olin tavannut unelmieni miehen mutta hänen elämäntilanteensa vuoksi suhteemme tulevaisuus oli synkkä.

 

Mies kertoi suhteistaan aiempiin kumppaneihinsa. Kaksi lasta olivat eri suhteista, joihin liittyi omat oudot tarinansa. Kaikki hänen kertomansa tarinat elämästään kuulostivat järkeviltä, vaikka ne olivatkin erikoisia. Silti pieni ääni päässäni sanoi jo tuossa vaiheessa, että jotain on pielessä.

 

Mies otti lopulta avioeron, olimme tunteneet muutaman kuukauden. Ero oli riitaisa. 

 

Arkemme alkoi ja pääsimme vihdoin pois kaikesta salailusta, pääsimme aloittamaan yhteisen elämämme rakentamisen. Hänellä oli suhteemme ”virallistuttua” kova kiire edetä. Itse halusin tutustua rauhassa. Rauhallisuuteni turhautti miestä. Hän oli esimerkiksi valmis muuttamaan yhteen kanssani lähes heti. Pidin kuitenkin pääni enkä suostunut hänen painostukseensa asian suhteen. Tästä olen yhä edelleen kiitollinen.

 

Keskustelimme paljon ja kiivaasti esimerkiksi hänen entisistä suhteistaan ja yleisesti ihmisten käyttäytymisestä. Kyseenalaistin hänen toimintaansa, vaadin selityksiä, perusteluja, koska alitajuntaisesti havaitsin hänessä vilppiä. Mies kertoi lopulta pettäneensä ex-vaimoansa useiden muiden naisten kanssa, vaikka olikin kertonut suhteemme alussa, että olen hänen ainoa ”syrjähyppynsä” ikinä. 

 

Pettämistunnustuksen lisäksi suhteemme oli jo alkanut muuttua. Hän alkoi muuttua. Hän oli kertonut jo aikaisemmin pahasta tavastaan rikkoa tavaroita suuttuessaan, tapaa, jota hän ei ollut saanut yrityksistään huolimatta kitkettyä pois. Ensimmäisen kerran tavaraa rikkoutui noin kuuden kuukauden kuluttua tapaamisestamme. Yritin keskustelun avulla avata näitä tilanteita hänen kanssaan jälkikäteen mutta ilman menestystä. Halusin keskustella ja analysoida tapahtunutta. 

Hän löi nyrkillä puurolautasen halki lasten ollessa samassa pöydässä, toisella kerralla oman tietokoneensa. Nämä ”riidat” johtuivat nalkuttamisestani ja havaitsinkin tuntevani syyllisyyttä, kun hän oli rikkonut tavaroita. Hän sai minut tuntemaan, että vika on minussa. 

 

Arkemme oli kiivasta ja perustui hyvin pitkälti hänen tunnetiloihinsa. Jos hän oli hyvällä tuulella, arki oli ihanaa, aivan mahtavaa ja parasta, mitä olen koskaan kokenut. Jos hän  oli  huonolla tuulella, joutui hänen kanssaan olemaan ikäänkuin ”varpaillaan”. Pian aloinkin huomata itsessäni fyysisiä oireita: päänsärkyä, painon tunnetta rinnassa ja unettomuutta. Lisäksi olin hyvin itkuherkkä ja syytin kaikesta hormoneita. Välillä mietin, että olen tulossa hulluksi. 

 

Lopulta fyysiset oireet herättivät minut. Ymmärsin etten ole se ihminen, joksi olen muuttunut hänen kanssaan. Kehoni viestitti minulle, etten voi hyvin. Oikeasti olen iloinen, vahva ihminen enkä onneton ”parka”, joksi olin muuttunut. Tein päätöksen ja jätin hänet. Kerroin hänelle, että en aio jatkaa suhdetta, jossa joudun elämään pelossa. 

 

Eroilmoitukseni jälkeen tapasimme kahvilassa. Paikan olin valinnut mahdollisimman julkiseksi, sillä pelkäsin hänen olevan arvaamaton. Hän saapui tapaamispaikkaan naama mustelmilla, tyynenrauhallisena. Hän kertoi voineensa niin huonosti, että hänen oli pakko ollut satuttaa itseään. Tämän tapaamisen jälkeen hän lähetti minulle painostavia viestejä noin viikon ajan. En vastannut viesteihin. 

 

Eron jälkeen laitoin viestiä hänen molemmille ex-kumppaneilleen ja lapsiensa äideille. Paljastui, että suhde molempiin oli toistanut samaa kaavaa kuin minun suhteeni häneen. Näissä suhteissa hän oli myös pahoinpidellyt molemmat naisensa, vaikka oli minulle väittänyt ettei koskaan ole satuttanut ketään. Aikaisemmissa suhteissaan hänen alkoholinkäyttönsä oli ollut runsasta ja seksuaalikäyttäytymisensä holtitonta. 

Keskustelujen perusteella lähes kaikki, mitä hän oli kertonut edellisistä suhteistaan oli ollut muunneltua totuutta. ”Väkivaltainen” ex-tyttöystävä, hänen esikoisensa äiti, paljastui esimerkiksi pelottomaksi naiseksi, joka oli noussut vastustamaan kumppaninsa mielivaltaa. Tämä oli aikaisemmissakin suhteissaan käyttäytynyt itsetuhoisesti, jos ei ollut saanut tahtoansa läpi. Suhteissa oli ollut pelkoa, manipulointia, henkistä väkivaltaa.

 

Olin tyrmistynyt kuulemastani, toisaalta ymmärsin ja näin kaiken nyt kirkkaasti. Kaikki merkit olivat olleet edessäni. Intuitio varoitti minua jo suhteen alussa, mutta en kuunnellut. Suhteen jälkeen kärsin paniikkikohtauksen tapaisista pelkokohtauksista ja unettomuudesta noin kuukauden, laihduin muutaman kilon. Olin hyvin ahdistunut, sillä nyt ymmärsin, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi pitäytynyt omassa tahdossani. Olisin muuttanut yhteen hirviön kanssa, olisin jossain vaiheessa joutunut pahoinpidellyksi ja petetyksi. Hän olisi etsinyt tämän jälkeen itselleen uuden naisen, uuden ”uhrin” ja kaava olisi toistunut.

 

Suhde opetti minulle sen, että pystyn rakastamaan. Koskaan en ole tuntenut olevani yhtä onnellinen ja toisaalta niin onneton kuin hänen kanssaan suhteen alussa. Opin myös kuuntelemaan itseäni ja luottamaan omaan fiilikseeni ihmisistä. Intuitio kertoo paljon, kun siihen luottaa, asioilla on aina kaksi puolta eikä kaikki ole sitä, miltä se vaikuttaa tai  miltä sen”halutaan vaikuttavan”.

 

VINKKI: Suhteen jälkeen luin kaksi kirjaa, joista oli mieletön apu itselleni. Ne käsittelivät narsistin kumppanin tai muun lähellä eläneen ihmisen kokemusta. Ensimmäinen oli  Tuija Välipakan ja Arja Lehtosaaren Sata tapaa tappaa sielu (2013)  ja toinen Outi Nevalinnan Juoksukengät (2016).

 

 

*Voit kommentoida vieraskynäkirjoitukseni nostamia fiiliksiä. Oletko itse ollut  vastaavanlaisessa suhteessa? Jos haluat jakaa oman tarinasi blogissani vieraskynäkirjoituksena, laita minulle rohkeasti meiliä puhumuru@gmail.com ja jutellaan lisää.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Olisi mahtavaa, jos sinäkin tulisit mukaan=)

*Kuvat Pixabay

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Rakkaus, Tinder ja tyytyminen
17 marraskuun, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
5 kesäkuun, 2019
Uncategorized

Parisuhteen vasu eli pasu

Tyttärelläni oli juuri päiväkodin vasukeskustelu (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma). Täyttäessäni kotona ennakkolomaketta keskustelua varten, jäin pohtimaan, että tällainen olisi loistava myös parisuhteessa. Kerran vuodessa olisi sitten ”pasukeskustelu” eli parisuhdesuunnitelma, joka käytäisiin läpi seksuaali – ja pariterapeutin kanssa.

 

Siinä pohdittaisiin yhdessä suhteen vahvuudet eri näkökulmista. Avattaisiin turvallisesti terapeutin läsnäollessa ne asiat, jotka ovat jääneet hampaankoloon tai jotka aina aiheuttavat tappelua. Katsottaisiin samalla mennyttä vuotta: mitä tapahtuu tässä ja nyt, ja miltä näyttää tulevaisuus. Puhuttaisiin rakkaudesta, mutta myös seksuaalisuudesta. 

 

Seksuaali- ja pariterapeutti voisi kartoittaa tilannetta myös koskien parisuhteen kestoa, perhe- ja muuta elämäntilannettanne. Hän osaisi vaihtaa näkökulmaa ja auttaisi teitä ymmärtämään toistenne tuntemuksia.

 

Ennen ”pasukeskustelua” olisi kumppanien tärkeä miettiä etukäteen, kumpikin tahollaan, toiveita, tuntemuksia ja ajatuksia parisuhteesta sekä kumppanista.

Pasussa valmistavat kysymykset voisivat olla (muokattu Helsingin Vasun ennakkokysymyksistä):

  1. Mitkä ovat parisuhteenne vahvuudet ja yhteiset kiinnostuksen kohteet? 
  2. Minkälaisia ajatuksia teillä on toisistanne? Ja toistenne käytöksestä?
  3. Minkälaisia tarpeita teillä on parisuhteessa ja miten te pystytte vastaamaan toistenne tarpeisiin? Millä tavalla tarpeet kohtaavat seksuaalisuuden saralla? 
  4. Minkälaista toiveita teillä on toisillenne? Mitä toivotte terapialta?

 

Meillä on tulossa murun kanssa hääpäivä joulukuussa ja hieman olen juoninut, että jonkinlaiseen parisuhteen kehityskeskusteluun hänet vien… Onhan tässä oltu yhdessä jo kohta 8 vuotta.  Emme ole kaikesta samaa mieltä ja välillä pinna kiristyy, vaikka rakkautta riittääkin. Katsotaan, mitä saan järkkäiltyä meille. <3

 

 

*Minkälaisia ajatuksia ”pasukeskustelu” eli parisuhdesuunnitelma teissä herättää? Voisiko se vahvistaa rakkauttanne? Olisiko  sinusta oikea paikka pasulle terapeutin luona vai kotisohvalla?

*Hyviä ennakkotehtäviä olisi myös suunnittelmani parisuhdetesti ja parisuhteen swot -harjoitus. Käy tsekkaamassa ja kokeile oman kumppanisi kanssa! <3

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Olisi mahtavaa, jos sinäkin tulisit mukaan=)

*Kuvat Pixabay

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Uncategorized

Varo pettymyksen kiilaa parisuhteessa

Pikkulapsivaihe on rankka lähes kaikissa parisuhteissa. Vaikka sen tietää, ei ole helppoa luopua omasta ajasta, kestää jatkuvaa väsymystä ja yhteisen ajan puutetta. Arki on helposti jatkuvaa sovittelua aikatauluista, stressiä pukkaa. Ilmassa voi roikkua myös raskaita huolien pilviä. Syksyn pimeys antaa oman lisän soppaan.

 

Olen itse huomannut, että pettymykset alkavat helposti kerääntyä parisuhteessa kiilaksi  kumppanien väliin. Näen tämän seksuaaliterapiavastaanotollani, mutta myös omassa elämässäni. 

 

Pettymys voi olla pieni tai suuri. Mitä väsyneempi ja ärtyneempi on, sen raskaammin sen usein ottaa. Pinna voi olla ihan pirun lyhyt, ja toinen jo valmiiksi kuin vihollinen. 

 

Pieni pettymys – Saat kesken päivän soiton kumppaniltasi, että hän ei tulekaan ajoissa kotiin vaikka oli luvannut. 

 

Iso pettymys -  Olet jo pidempään suunnitellut tyttöjen iltaa ja kumppanisi aikataulujen / kipeäksi tulon tai muun syyn takia se peruuntuu. 

 

Molemmissa esimerkeissä kumppanisi on jollain tavalla pettymyksen aiheuttaja. Voit joko padota tunteet sisääsi, purra hammasta ja olla hiljaa. Samalla rakennat muuria välillenne, ehkä myös etäännyt hieman. 

 

Voi olla myös, että huudat, raivoat, syyttelet ja kerrot, että olet hyvin pettynyt. On tärkeää kertoa omasta pettymyksen kokemuksestaan, mutta miten sen ilmaisee, on toinen asia. Kun pulssi vähän laskee, voit yrittää puhua rauhallisemmin ilman syyttelyä. Selitä, mistä paha olosi johtuu, ja mitä toivoisit kumppaniltasi. 

 

Aika harva meistä onnistuu väsyneenä rauhalliseen keskusteluun omista tunteistaan ilman syyttelyä. Etenkin kun yleensä nämä keskustelut on mahdollista käydä ilman lasten kuuntelevia korvia vasta iltayhdeksän jälkeen.

 

Seksuaaliterapiassa tai pariterapiassa näitä pettymyksen tunteita on hyvä purkaa. Usein pettymyksen tunne on muhinut jo pidempään ja synnyttänyt kriisin. Terapeuttina kuuntelen, toistan asiakkaan sanoittamia asioita ja autan löytämään uusia näkökulmia tilanteeseen. Parien kanssa autan heitä sanoittamaan tunteitaan ja kokemuksiaan toisilleen, jotta yhteinen ymmärrys taas löytyisi. 

 

Pienistä riidoista on voinnut syntyä ajan kanssa iso kiila parin välille. Joskus käytän fläppitaulua ja yritän piirtämällä hahmottaa riidan erilaisia tekijöitä asiakkailleni.  Usein näillä keinoilla saadaan purettua oletuksia ja yhteyttä palautettua. Voit lukea lisää yhteyden palauttamisesta postauksestani Uudelleen toisen luokse.

Itse olen vaimona tyyppiä raivotar. Kun kuppi menee nurin, annan kyllä helposti sanaisesta arkustani vähän liikaakin murulle. Kun olen päässyt vauhtiin, niin jarrut eivät meinaa toimia, sillä järki sumenee, ja tunteet laulavat. Olen vuosien varrella opetellut sovittelevaksi, haluan palauttaa yhteyden mahdollisimman pian ja purkaa tilanteen.

 

Anteeksi -sanalla ja halauksella on väkevä voima. 

 

Onneksi kuppikaan ei mene enää nurin ihan niin helposti. Yritän käyttää apuna liikuntaa, kirjoittamista tai vaikka soittoa hyvälle ystävälle. Usein pohdin itsekseni, mistä kenkä todella puristaa. Joskus on parempi lähteä hetkeksi ulos. Pieni hengähdys ja etäisyys asioihin auttaa. 

 

Meillä koko suhteen ajan eniten riitoja ovat aiheuttaneet murun työmatkat. Ne aiheuttavat pettymyksiä. Ja nuo pettymykset aiheuttavat minussa raivoa tai ovat vähintään sytykkeitä sille. Uskon kuitenkin, että niin kauan kuin me aktiivisesti yritämme ratkaista näitä haastavia tilanteita ja välitämme niistä – kaikki on hyvin. Emme anna tuon kiilan kasvaa välimme, pettymyksen pankin täyttyä talletuksista. Ja jos joskus emme osaa enää kaksin niitä ratkaista, olemme jo sopineet, että sitten mennään pariterapiaan ajoissa.

 

Paras lääke sovittelun ja anteeksipyynnön jälkeen on yhteinen kahdenkeskinen aika. Eli kun arjessa on aselepo, tuovat kahdenkeskiset hetket syvyyttä parisuhteeseen. Niitä me rakastamme! Ja silloin myös rakastumme uudelleen toisiimme. Aika vähän noita hetkiä on, mutta ne kantavat rakkauttamme ja yhteyttä. Pettymyksen kiila sulaa kummasti rakkauden voimasta! <3

 

 

*Lue ihmeessä myös postaukseni Seksuaaliterapeutin vinkit parisuhteen hoitoon pikkulapsiperheissä. Ja pyydä kumppaniasikin lukemaan ne. <3

*Millaiset roolit teillä on pettymyksen hetkinä? Millaiset asiat teillä aiheuttaa pettymyksiä suhteeseen? Miten te selvitätte niitä? Oletteko joskus käyneet pariterapiassa tai esimerkiksi parisuhdeleirillä? Nyt on hyvä hetki jakaa omia kokemuksia ja ehkä oppia muiltakin jotain. 

*Kuvat Pixabay.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Olisi mahtavaa, jos sinäkin tulisit mukaan=)

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Rakkaus, Tinder ja tyytyminen
17 marraskuun, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
5 kesäkuun, 2019
Uncategorized

Pelkäsin rakastaa sinua, vauvani

Sain esikoiseni yksin vain 22-vuotiaana. Kaikki tapahtui vähän nurinkurin ja nopeasti. Olen jo aiemmin kirjoittanut Äidiksi yllättäen postauksen, jossa kerron esikoisraskaudestani  ja synnytyksestäni.

 

Eilen sukelsin Sis.klubilla uudelleen elokuuhun 2007, jolloin esikoiseni syntyi. Kaikki se, mitä tapahtui kymmenen vuotta sitten elää edelleen kehossani vahvoina muistoina.

 

Minun muistoissani suurin ja kipein kokemus oli kuolemanpelko. Kätilön sanat ”vauvasi saattaa kuolla ” kirjoitettiin tunnemuistiini, kirjaimet poltettiin ihooni. Ne kirvelivät, aiheuttivat ahdistusta ja hätää. Nuo sanat johtuivat ennenaikaisesta synnytyksestä, raskausviikkoja oli koossa vasta 31+4. 

 

Synnytyksessäni se näkyi etäisyytenä. Olin jollain tavalla irti kehostani ja mielestäni. Suojelin itseäni. Yritin suorittaa synnytyksen mahdollisimman hyvin ja saada epävarmuuden päätökseen. Minulle oli tärkeää, että äitini tuli synnytykseen heti, kun ehti paikalle. Tiesin, että hän pystyy olemaan rinnallani, jos pahin tapahtuu.

 

Kaikki kulminoitui esikoiseni syntymän hetkeen ja hetkeen sen jälkeen, kun sali hiljeni.

 

Pienen pieni vauvan rääkäisy. Niin pieni, että hyvä kun kuulimme sen. Sitten minulle näytettiin nopeasti tuo pieni, puolentoista kilon ihmisen taimi, ennen kuin kätilöt veivät hänet kiireellä vauva-teholle. 

 

Itse jäin syli ja kohtu tyhjänä saliin. Äitini itki hiljaa vähän matkan päässä tuolilla. Olimme ihan hiljaa. Minä en pystynyt edes itkemään. Nielin kyyneleitä, ja taistelin rakkautta vastaan. Pelkäsin ihan helvetisti rakastaa tuota ihanaa pientä vauvaani, koska pelkäsin hänen menettämistään. Se kipu repi sisintäni. Kaikki tuntui epätodelliselta ja vääristyneeltä.

En tiennyt edes saanko olla onnellinen. Olihan juuri saanut vauvan ja tullut äidiksi! Eikö tässä vaiheessa pitäisi olla euforisessa vauvakuplassa?

 

Mietin mielessäni, että kestän paremmin, jos en rakasta vauvaani liikaa.

 

Sis.klubilla tätä kertoessani, itkin jälleen. Padot aukesivat, vaikka taas yritin taistella virtaa vastaan. Nyt taistelin kyyneliä vastaan sen takia, että saisin kerrottua tarinani. Huomaan kuitenkin, että kipu on muuttanut muotoaan. Se ei ole enää niin ankara. Ehkä haava on muuttunut arveksi, osaksi ihoani.

 

Toisaalta ymmärrän itseäni hyvin, toisaalta tekisi mieli ihmetellä ääneen, että mikset vain rakastanut alusta asti täysillä. Onneksi aika auttoi, vauvani oli sitkeä taistelija varustettuna ripauksella onnea. Hän alkoi kasvaa, ja minä aloin rakastaa päivä päivältä enemmän. Nyt hän onkin jo esimurrosikäinen ja maailman rakkain minulle. <3

 

 

*Onko sinulla jokin kipeä muisto synnytyksestäsi? Voit jakaa sen tähän, jos haluat. Jossain vaiheessa elämää se muisto kannattaa yrittää purkaa, ettei se vaivaa läpi elämän. Kuuntele itseäsi, milloin olet siihen valmis. <3

*Kuvat ovat perhealbumistamme. 

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Olisi mahtavaa, jos sinäkin tulisit mukaan=)

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Rakkaus, Tinder ja tyytyminen
17 marraskuun, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
5 kesäkuun, 2019
Uncategorized

Suru menneisyydestä elää tänäänkin

Äitini eli tavallisen, hyvän lapsuuden maatilalla. Oli äiti, isä ja isoveli. Hänen, ja koko perheen aurinkoinen kesä muuttui kuitenkin synkkien pilvien ilmaannuttua horisonttiin.

 

Isoveli, joka oli juuri päässyt ripiltä, oli kalpea jo kesällä. Ensimmäisen kerran hän pyörtyi syksyllä isopapan hautajaisissa, jolloin äitini muistaa kysyneensä: ”Mikä sulla on broidi?” Äitini oli tuolloin 12-vuotias. 

 

Perheen valtasi huoli. Käynti sairaalassa vahvisti huolen aiheelliseksi. 

 

Isoveljellä oli leukemia eli verisyöpä. Tuolloin elettiin 1970-lukua, eivätkä syöpähoidot olleet vielä samalla tasolla kuin nykyään. Alussa oli toivoa, seuraavana kesänä elämä tuntui jopa olevan lähellä normaalia. Mutta ei kuitenkaan.

 

Tuli joulu. Ja sairaala kutsui taas isoveljeä. Syöpä näytti ruman voimansa nuoren eloisan pojan elämässä. Se luikerteli koko perheen elämään, täyttäen sen huolella, selviämisellä ja hiipuvana toivona. 

 

Mitään ei ollut enää tehtävissä.Oli jäljellä enää viimeiset hetket ennen lopullista luopumista. 

 

Isoveli kuoli pääsiäislauantaiina mammani ja äitini pidellessä häntä kädestä. Hän oli kuin vaipumassa vain uneen, rauhallisena ja kauniina. Äitini on sanonut, että ei silloin tajunnut, ettei isoveli heräisi enää koskaan. Jäljelle jäi valtava suru. Isoäiti haki apua jumalasta, isoisä itki yksin hiljaa isoveljen huoneessa. Äitini yritti olla vahva nähdessään vanhempiensa tuskan ja ikävän.

 

Uuden suunnan elämään antoi isoäitini raskaus. Se oli kuin valo pimeässä.

 

Äitini on isovanhempieni kanssa muistellut isoveljeä puheissaan läpi elämäni. Äitini isoveljen kuolema on ollut läsnä kauniina, mutta kipeänä muistona. Suru on ollut käsinkosketeltavaa,  ja se on näkynyt kyyneleinä poskilla. Olen itsekin itkenyt tuota minulle tuntematonta enoa, joka poissaolostaan huolimatta tuntuu läheiseltä. Tiedän, miten tärkeä hän oli. Miten paljon rakkautta ja kaipuuta elääkään hänen muistossaan.

Joskus suurin mahdollinen suru voi tuoda mukanaan jotain hyvääkin. Isoveljen kuolema nosti rakkauden merkityksen äitini perheessä uudelle tasolle. Arjessa se tarkoitti rakkauden näyttämistä kumppanille ja lapsille ilman kiirettä. Minulle se on näkynyt koko elämäni. Olen saanut kasvaa isovanhempieni ja äitini rakkaudessa. Syliin on aina päässyt ja iltaisin on annettu hyvänyönsuukot.

 

Isoveljen luona on jo hänen isänsä, minun isoisäni. Siellä jossain, missä te olette – teitä ei ole unohdettu. Suruun sekoittuu aina myös rakkautta. Ja kiitollisuutta yhteisistä hetkistä. Minunkin lapset tietävät, keitä te olette ja miten paljon teitä on rakastettu. <3

 

Voimia kaikille, jotka sitä tarvitsevat surun keskellä. <3

 

*Voit jakaa oman kokemuksesi surusta tähän, jos haluat. Tai voit kommentoida tekstiäni. Muistetaan kaikki aiheen herkkä luonne, ettei loukata toisiamme. 

*Kuvat Pixabay.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Olisi mahtavaa, jos sinäkin tulisit mukaan=)

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Rakkaus, Tinder ja tyytyminen
17 marraskuun, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
5 kesäkuun, 2019
Close