Tag

tytär

Uncategorized

Lapseni nimi kerrottiin minulle unessa

Muutaman kerran olen kohdannut asioita, mitä ei ole voinut järjellä täysin selittää. Useimmiten nämä asiat ovat tapahtuneet minulle unessa. Näitä unia kutsutaan enneuniksi. En tiedä, mistä ne tulevat minulle, ne vain annetaan. Enneunissa olen saanut etiäisiä tulevasta, ja unet ovat olleet hyvin selkeitä sekä loogisia. Yhdessä enneunessa minulle kerrottiin toisen tyttäremme nimi. Äitini on kertonut, että hänen serkkunsa on myös nähnyt enneunia. Ehkä enneunien näkeminen kulkee meillä suvussa?

Lukiossa näin unen, jossa olin hautajaisissa. En vain tiennyt, kenen hautajaiset olivat ja se ihmetytti minua. Päätin mennä omaisten mukana katsomaan arkkuun. Siellä oli vanha mies, mutta en edelleenkään tiennyt, kuka siellä oli.

Kun seuraavana päivänä ihmettelin, missä ystäväni oli, sain kuulla, että hänen pappansa oli kuollut yöllä. Tämän kuultuani minulle tuli kylmät väreet. Melkein pelotti. Kuoleman läsnäolo hätkähdytti. Uni tuntui niin todelta. Silloinen poikaystäväni oli todella ihmeissään, sillä olin kertonut hänelle aamulla unesta ja illalla kerroin ystäväni papan kuolemasta.

Olen nähnyt myös unen, jossa olin entisen poikaystäväni uudessa kodissa. Tiesin, etten saisi olla siellä. Hän ei ollut paikalla, mutta hänen vaimonsa oli. Nainen tuli ajamaan minua pois, mutta ehdin nähdä yhdessä huoneessa pinnasängyn. Heillä oli ennestään jo yksi lapsi ja tämän unen jälkeen tunsin, että heille on tulossa toinen.

Muutamaa kuukautta myöhemmin yhteinen vanha ystäväni kertoi ilman, että kysyin, heidän uudesta raskaudesta. Tämä uni oli jälleen hyvin todellinen kuin eri taajuudella verrattuna normaaleihin uniin. Tunnistin heti sen enneuneksi. Ihmettelin vain, miksi tämä tieto kerrottiin minulle. Siihen en ole vieläkään saanut vastausta.

Kaikista rakkain enneuneni on kuitenkin uni keskimmäisen lapsemme, tyttäremme nimestä. Silloin oli enää muutama viikko laskettuun aikaan. Näin yöllä unen, jossa pidin tulevaa vauvaani sylissä. Tiesin, että tämä on minun vauvani. Olin iki-onnellinen, mutta ihmeissäni, sillä en nähnyt hänen kasvojaan. Kysyin, miksi en näe hänen kasvojaan. En nähnyt ketään, mutta naisen ääni sanoi minulle: ”Et näe hänen kasvojaan, koska vauvasi ei ole vielä syntynyt. Mutta hänen nimensä on Ebba.” Ja siihen uni päättyi.

Uneni tuntui todelta vielä aamullakin. Se oli juuri sellainen tarkkakuvainen ja aidon tuntuinen uni, että tiesin jälleen sen kuuluvan enneuniin. Oloni oli silti oudon levollinen ja onnellinen. Olin myös samaan aikaan hämilläni, että kerroin unesta murulle ja pojallemme vasta illalla.

Selvittelimme yhdessä murun kanssa Ebba-nimen etymologiaa ja nimi tuntui entistä enemmän meidän tytölle tarkoitetulta. Ebba-nimi on germaaninen ja feminiini lyhennelmä nimestä Eberhard. Suomen Wikipediassa sanotaan, että se tarkoittaa ”pelkäämätön kuin villikarju” ja yhdestä ruotsinkielisestä lähteestä löytyi, että se tarkoittaa vahvaa sielua. Murun sukujuuret ovat Suomessa ja Saksassa, joten germaaninen nimi tuntui oikealta.

Seuraavana iltana menin poikamme kanssa leikkimään läheiselle luistinradalle. Oli jo pimeää ja jään päällä oli ohut valkoinen lumikerros. Kun saavuimme luistelukentälle, näin, että jäälle oli kirjoitettu valtavin kirjaimin EBBA. Vatsaani kouraisi, sain kylmiä väreitä ja otin poikani kainaloon. Selitin hänelle, mitä jäällä luki. Hänkin ihmetteli sitä. Minua melkein pelotti. Tuntui, että pitäisi katsella ympärilleni ja kysyä, kuka minulle puhuu.

Siellä jäällä päätin, että uskon sitä naisääntä. Tuo naisääni oli ollut lempeä ja turvallinen, muttei tuttu minulle. Lupasin hiljaa itsekseni, että vielä syntymättömästä tytöstämme tulee Ebba. Poikammekin oli innoissaan siitä. Siihen mennessä ehdottamamme nimiehdotukset olivat hänen mielestään olleet kaikki vääriä. Ebba oli hänestä todella hyvä.

Olen kertonut tyttäremme nimen tarinaa monelle ihmiselle ja joka kerta, niin kuin nytkin, minulle tulee siitä kylmiä väreitä. En tiedä, mistä se johtuu, mutta jokin selittämätön aiheuttaa sen.

Tyttäremme on nyt jo 4-vuotias ja Ebba-nimi sopii hänelle minusta täydellisesti. Olen kiitollinen, että sain nähdä tuon ihmeellisen unen. Silti enneunien näkeminen hämmentää minua edelleen. Enkä koskaan voi tietää, koska näen seuraavan enneunen.

*Oletko sinä nähnyt enneunia? Ovatko ne ikinä liittyneet lapsiisi? Miltä unet ovat sinusta tuntuneet? Olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin ihmisten enneunista.

You may also like
Uncategorized
Koska leski saa rakastua?
29 lokakuun, 2017
Uncategorized
Seksuaalikasvatus suojaa – kerro lapsille ja nuorille sextortionista  
20 kesäkuun, 2017
Uncategorized
Jalkapallo, temppukoulu vai karate? – Miten lapseni löysi rakkaan harrastuksen
15 maaliskuun, 2017
Uncategorized

Kolmas vauvani – ihana synnytys

Kolmannen lapseni synnytys alkoi lapsiveden menolla aamulla vähän yli kello 8. Olin juuri noussut sängystä ja menossa vessaan. Aluksi vettä tuli vähän ja pian se jo lorisi lattialle. Huusin innoissani murua tuomaan pyyhettä. Kyllä, olin odottanut synnytystä.

 

Oloni oli mainio. Olin edellisenä iltana käynyt osteopaatilla. Sen jälkeen nukuin täydelliset yöunet. En ollut edes käynyt pissalla yöllä, mikä oli ihme.

 

Aamupalalla tunnelma oli jännä. Kerroin lapsille, että vauva tulee tänään pois mahastani. Ilmassa oli muutosta. Meitä olisi kohta yksi enemmän. Lapsia nauratti kovasti pikkupöksyjeneni vuoraus jätti siteillä ja pyyhe istuintyynyllä.

 

Soittelin parille tutulle kätilökaverilleni ja Kätiöopiston sairaalaan. Sovimme, että lähtisin aika pian, jos supistukset muuttuisivat säännöllisiksi. Esitin puhelimessa toiveet luomusynnytyksestä ja ammeesta. Takarajaksi sairaalaan menolle sovittiin illalla kello kuusi, jos mitään ei tapahtuisi.

 

Vaikka lapsivedet olivatkin menneet, oli silti myös perusarkinen aamu. Toukokuinen perjantai ja päiväkodissa äitienpäivän aamupala. Kolmevuotias tyttöni odotti minua kovasti sinne.  Lisää vaan siteitä päällekkäin ja lähdimme kohti päiväkotia. Kerrostalon hississä otin viimeisen mahakuvani, vaikka silloin en sitä tiennyt.

 

 

Päiväkodilla alkoi pikku hiljaa tuntua epäsäännöllisesti supistuksia. Tunsin kyllä, että vauva oli laskeutunut lisää. Oli jännittävää käydä keskusteluja tuttujen hoitajien ja äitien kanssa. Miten ihmeellinen päivä se tosiaan oli. Tiesin, että kohta synnytän ja se tieto oli kuin energiaa ilmassa.

 

Lähdin kävelylle meren rantaa kohti, jotta supistukset saisivat vauhtia. Oloni oli edelleen mainio. Kello oli hieman vajaa 10. Soitin kävellessä äidilleni ja sitten kaverilleni. Kaverini odotti myöskin vauvaa ja lasketut aikamme olivat samalla viikolla. Selitin tilanteen ja olin kävellyt lähelle meren rantaa, kun ensimmäinen kunnon supistus tuli. Tiesin heti, että nyt pitää lähteä äkkiä kotia kohti.

 

Tulin puolen kilometrin matkan Hesperianpuiston puita halaillen. Supistuksia alkoi tulemaan viiden minuutin välein. Soitin miehelleni, että kun tulen kotiin lähdetään synnärille.

 

Päätin vielä matkalla käydä huikkaamassa ekaluokkalaisen poikani iltapäiväkerhoon leikkipuistoon, etteivät ihmettele jos poikaa jännittää. Siellä tutut leikkipuisto-ohjaajat kysyivät, että kuinka usein mulla supistaa, kun selitin tilannetta. Ja sen kuultuaan ne nauraen käskivät lähteä synnyttämään.

 

Autossa supistukset tulivat kivuliaammiksi ja tihentyivät jo kolmeen minuuttiin. Soitin kättärille, että olemme tulossa. Matkalla jo käskin murua ajamaan päin punaisia kun kipu yltyi niin nopeasti. Kello oli puoli 11.

 

Hissiä ei tullut. Sitten se oli varattu raksamiehille. Odotin seuraavaa supistusta ja juoksin neljänteen kerrokseen. Ovelle tuli oikein mukavan oloinen kätilö. Hän teki perustutkimuksen, jonka mukaan olin 5cm auki. Pääsisin ammehuoneeseen, ammetta täytettiin juuri. Supistuksia tuli ja minun oli pakko alkaa käyttää ääntä avuksi kipuun. Puhuimme muutamalla sanalla toiveistani. Ei kivunlievitystä, mahdollisimman luomuna ja synnytysveteen, jos mahdollista.

 

Pääsimme siirtymään ammehuoneeseen. Matkalla muutama napakka supistus.

 

Vesi tuntui ihanalle. Lämmin ja pehmeä vesi. Tunsin itse pitkästä aikaa kevyeksi kun vesi kannatteli minua. Olin aluksi kontallani altaan reunaa vasten. Supistukset tuntuivat niin rajuilta, että päätin kääntyä. Kätilö oli samaa mieltä, hänestä synnytys eteni nopeasti.

 

Keskityin vain tuntemaan, miten vauvani teki matkaa kohti syliäni. Yritin hokea itselleni, että jokainen supistus toisi  hänet kohti meitä. Kipu yltyi ja muu maailma alkoi hävitä ympäriltäni. Ei ollut muuta kuin vesi, supistukset, minä ja vauvani. Muru piti minut kiinni todellisuudessa antamalla välillä vettä ja pitämällä kädestä kiinni.

 

Lauloin synnytyslaulua entistä matalammalla äänellä. Supistukset pitenivät ja tihenivät. Ne menivät aaltoina kehoni läpi. Oloni oli vahva ja tiesin, mitä teen.

 

Paine lisääntyi ja tiesin, että kohta alkaa viimeinen vaihe. Ponnistus. Kätilö kysyi hetkeä myöhemmin ponnistuttaako. Hän katsoi veden päältä ja sanoi, että saa ponnistaa. Ekalla ponnistuksella kalvot puhkesivat, sitten tuli päälaki näkyviin ja kolmannella tunsin, miten vauvani syntyi veteen huutoni saattelemana.

 

Vauva päästi suloisen parkaisun, kun kätilö nosti hänet vedestä syliini. Ihana, maailman söpöin pieni tyttäremme oli syntynyt. Miten rauhallinen ja tyytyväisen oloinen hän oli etsiessään rintaani. Ja miten onnellisia me olimme muruni kanssa, kun katsoimme toisiamme.

 

 

Tyttäremme syntyi kello 11.38. Ehdimme juuri olla tunnin synnärillä. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti ja tuntui huimalta, että olin vain paria tuntia aiemmin ollut päiväkodilla äitienpäivä aamupalalla.

Tämä oli kolmas synnytykseni. Nyt olen nähnyt kolme hyvin erilaista synnytystä. Olen onnellinen jokaisesta kokemuksestani. Olen kiitollinen keholleni hienosta työstä, ylpeä  murustani ja otettu siitä, miten ammattitaitosten kätilöiden kanssa olen saanut synnyttää.

 

Minusta on hyvä kuulla iloisia ja positiivisia tarinoita synnytyksestä. Siksi halusin jakaa tarinan Eddan syntymästä. <3

You may also like
Lifestyle
Kaipuun väri on sininen vie omien haavojen äärelle + KIRJA-ARVONTA
20 syyskuun, 2018
Hyvinvointi
Apua muutokseen kirjoista
12 elokuun, 2018
Hyvinvointi
Loma voi olla vedenjakaja parisuhteessa
7 elokuun, 2018
Uncategorized

Olkkarissamme tuoksuu pissa

Rakastan huonekasveja. Yritän hoitaa niitä, kun muistan, mutta jokainen talvi on vienyt jonkun kasvin hengen. Yksi Anopinkieli kuoli jo muuton jälkeen, kun unohtui kirjahyllyn päälle.

Syksyllä lisääntyneet yövalvomiset ovat aiheuttaneet taas kasveille kuivia jaksoja. Kun ne riittävästi nuupahtavat, tulen hätiin vesikannun kanssa.

Siitä keksimmekin loistoidean ja päätimme alkaa antaa laimennettua lapsen pissaa kasveille tehokuurina. Mieheni ehdotti, että soittaisin hänen äidilleen. Muistelimme, että hän olisi kesämökillä laittanut lastenlasten pissaa vedellä lantrattuna ulkokasveille. Pohdin, mutta annoin olla. Ajattelin, että googlaan. Sekin unohtui ja viime viikolla vaan ryhdyin toimeen.

Pissaa päätettiin alkaa keräämään pian nelivuotiaalta tytöltämme. Hän oli innoissaan roolistaan alun epäilyn jälkeen. Pikku hiljaa se muuttui suorastaan ylpeydeksi. En tyhjentänytkään pissapottaa vessaan vaan lisäsin siihen vettä ja vein kasveille. Siitä tuli ihan voittajaolo. Olimme ylpeitä tytön kanssa testimme alkamisesta.

Testi jatkuu, aina kun vain muistan. Murukin on ollut mukana ja olemme seuranneet kasveja koko poppoo. Lastenhuoneen Anopinkieli on terhakoitunut selvästi. Limoviikuna ja Rahapuu ovat myöskin paremman näköisiä kuin aiemmin.

Tänä aamuna aloin epäillä, että jollain lapsista olisi tullut pissa jonnekin olohuoneeseen. Epäilin vuoron perään kaikkia lapsia. Sain kummastuneen katseen koululaiselta, melkein neljävuotias oli loukkaantuneen näköinen. Olin ymmälläni.

Istuskelin aamukahvin jälkeen ikkunalaudalla olohuoneessa ja tajusin, että pissahajuhan tuli kasveista. Ikkunalaudan alla oli patteri, joka paahtoi pakkasten takia kuumana. Ei mikään ihme, että pissa haisi. Saimme makeat naurut. Lapsilta pyysin anteeksi. Ehkä ensi kerralla voisin perehtyä asiaan hieman paremmin. Vaikka pieni epäilys jäi vielä onko melkein nelivuotias tehnyt kepposen ja itse tyhjentänyt potan kasveille…

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvattajan on ensin katsottava peiliin
14 huhtikuun, 2019
Perhe
Ärtymyksestä rakkauden tulvaan
24 helmikuun, 2019
Perhe
Putkiremontti tulossa – vinkkejä otetaan vastaan!
26 elokuun, 2018
Close