Category

Hyvinvointi

Hyvinvointi

Huorapalkinto – #hutsahtavapukeutuminen

”Elettiin vuotta 1999. Koulumme vietti hurjaa mainetta nauttinutta vuotuista abigaalaa, jossa abit saivat palkita nuorempia oppilaita yläasteelta ja lukiosta. Olin silloin 13-vuotias eli 7.luokalla Karkkilan yläasteella. Yhtäkkiä nimeni  sanottiin gaalassa ja sain huorapalkinnon koko koulun edessä. Palkinnon jaon yhteydessä perusteltiin, miksi palkinnon sain ja minusta näytettiin salaa kuvattu video, jonka päälle tuli lopuksi teksti: SAKKOLIHAA. Palkinnoksi tuli pala kangasta, kondomeja ja jonkin sortin kunniakirja. Muistan miten minulle naurettiin. ”

 

Voin kertoa, että se oli nöyryyttävä kokemus ja sisälläni huusinkin heille ”Haistakaa vittu!”. Olin täysin hämilläni, nolona ja koko koulun edessä leimattavana. Siinä ne opettajatkin katsoivat ympärillä eivätkä tehneet mitään. Jäin aivan yksin muiden naurettavaksi. Tälle kaikelle on termikin *slutshaming. 

 

Onko oikein salakuvata toista kesken koulupäivän? Onko oikein antaa huorapalkinto 13-vuotiaalle? Onko oikein, että palkinnon saa, koska on muiden mielestä pukeutunut ”hutsahtavasti”? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan, kun Sysmän peruskoulun rehtori antoi oikeutuksen koulukiusaamiselle ”hutsahtavan pukeutumistyylin” nimissä Yle:n haastattelussa.

 

Oli kyse heteroista tai homoista, kyse on ihmisistä. Ja minun ja sysmäläisten nuorten tapauksessa vielä alaikäisistä. Nuorten leimaamista ulkonäön tai käytöksen takia ei voi perustella millään tavalla, se on yksinkertaisesti väärin. Nuoruuteen kuuluu kokeilu, leikki, revittely ja vahva itsensä ilmaiseminen!

Arvata saattaa, että sain kuulla huorittelua läpi yläasteen. Olin jo muutenkin saanut sitä osakseni typerän juorun seurauksena ja huorapalkinto oli omiaan vahvistaman sitä. Mikä sinänsä on ironista, koska olin neitsyt tuolloin kun sain ”palkinnon”.

 

Tein lupauksen itselleni. Päätin, etten harrasta seksiä kenenkään ”oman kylän pojan” kanssa, ja se lupaus piti läpi nuoruuden.

 

Olin niin vihainen, kun minut häpäistiin tuolla tavalla. Viha onneksi myös suojeli minua, sillä se kovetti.  Myöhemmin olen tosin joutunut opettelemaan pehmeämmäksi, kasvatetut muurit oli opeteltava laskemaan.

 

Sain vielä kaikkien iloksi 9.luokalla jälleen palkinnon abigaalassa. Sillä kertaa minut palkittiin siitä, että olin ”parantanut tapani”. Enää en muista, mikä tuon palkinnon nimi oli. Visioin silloin mieleni jo tulevaisuuteen, kauas pois koko hiton koulurakennuksesta. Nahkani oli kasvanut jo paksuksi enkä enää välittänyt.

Lukioon mennessä, olin ”helvetin” helpottunut. Lähdin lukioon Helsinkiin. Pikkukaupunki ja huono maineeni jäivät taakseni. Henkisesti näytin keskisormea kaikille huorittelijoille.

 

En ole enää vihainen koulukavereilleni tai palkinnon antajille. Ymmärrän, että he olivat aivan keskenkasvuisia niin kuin minäkin. Me olisimme kaikki tarvinneet seksuaalikasvatusta, jota emme saaneet.

 

En ole vihainen opettajille, mutta heitä kohtaan herää edelleen kysymys: ”Eikö kukaan ajatellut, että tuo oli väärin? Miksei kukaan puuttunut?”

 

*Slutshaming= Slutshamingin perusta on patriarkaalisessa yhteiskunnassa, jossa miehillä on enemmän oikeuksia kuin naisilla. Se perustuu moraaliseen kahtiajakoon, jossa ihmisillä on kahdet erilaiset säännöt. Mies saa olla seksuaalisesti halukas, sensijaan jos nainen on seksuaalisesti halukas hänet leimataan huoraksi. Se voi ilmetä myös esimerkiksi syyllistävänä puheena seksuaaliväkivaltarikoksen yhteydessä naista kohtaan.

*Onko sinulla vastaavanlaisia kokemuksia? Onko sinut leimattu nuoruudessa ulkonäkösi tai pukeutumisesi takia?

*Perjantaina 11.1 voit osallistua Miila Halosen aloittamaan #hutsahtavapukeutuminen mielenilmaukseen ja somettaa hulluna. Jaoin tapahtuma kutsun Facebookista myös Puhu murun sivuille.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

*Kaksi ylintä kuvaa Pixabay, alin omasta albumista

You may also like
Seksuaalikasvatus, Seksuaalisuus
Tämän takia #arvokaspylly haaste piti tehdä
5 heinäkuun, 2020
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Hyvinvointi

Olenko raskaana?

Miten monta kertaa olenkaan elämäni aikana luullut olevani raskaana? Monta, liian monta kertaa! Vaikka menkkani ovat olleet suhteellisen säännölliset aina, ovat ne silti heitelleet ja olen säikähtänyt itse  ja säikytellyt poikaystäviäni. Ja kerran tuo säikähdys osuikin kohdallani oikeaan, ja minusta tuli yllättäen äiti vasta 22-vuotiaana.

 

Kuluneet yhdeksän vuotta ovat olleet siinä mielessä erilaiset, että vauvaa on välillä myös toivottu ja odotettu innolla murun kanssa. Silloin on joutunut kohtaamaan menkkojen alkamisen erityisen karvaana pettymyksenä, joka on aiheuttanut jopa kunnon ärtymyksen. Sitä on ollut niin varma kehon viesteistä: pienistä pahoinvoinnin aalloista, vatsan nipistyksenomaisista kivuista tai terästäytyneestä hajuaistista.

 

Viimeksi tähän hienoon paniikin ja ilon aallokkoon ajauduttiin vuoden viimeisinä päivinä. Murun totesikin, että taasko?! Minä sain itseni niin kierroksille, että parina yönä jäi yöunetkin varsin ohuiksi, kun kävin läpi mielessäni erilaisia skenaarioita. Neljäs lapsi muuttaisi taas elämää aikalailla, tarvitsisimmeko uuden auton, asunto olisi ainakin liian pieni… Miten minun urani?

 

”Olin jo antanut kaikki vauvantarvikkeetkin pois! Olin jo luullut, että kuoleman laakso on kohta ohi! Olimme jo päässeet lähes 100% varmuuteen, että lapsilukumme on täynnä! Meidän piti lähteä surffaamaan koko perheen voimin ilman vauvahässäkkää!”

Tiedän, etten todellakaan ole ainoa tämän aihepiirin kanssa painiva nainen. Niin monet ystäväni ovat soitelleet vuosien varrella ”hätäpuheluita” minulle, kun menkat ovat olleet tipotiessään. Yhdessä ollaan puhuttu asiat halki, poikki ja pinoon aina melkein lapsen nimiäisiin saakka. Ajatus abortista on usein ahdistanut, mutta ollut silti tärkeä turva ja osa keskustelua. Kunnes ollaan taas muistettu, että eihän kukaan ole vielä raskaana  ”virallisesti”.

 

Useimmiten  menkat ovat alkaneet aina jossain vaiheessa. Toki on tullut myös iloisen hämmentyneitä vauvauutisia ja on päädytty aborttiinkin, jota on surtu yhdessä.

 

Google on suorastaan sauhunnut hakusanoista ”ensimmäiset raskausoireet” , ”oudot raskausoireet”, ”koska huomasin olevani raskaana” ja ”lasketun ajan laskuri”. Jo pelkkä asian selvittäminen on rauhoittanut mieltä (se voi tietenkin myös pahentaa tilannetta). Mutta mieli ei tahdo millään rauhoittua ennen kuukautisten alkua tai raskaustestin tulosta. Toisinaan testejä on mennyt muutamakin…

 

Mutta miksi sitten, kaikesta paniikista huolimatta – joka kerta läsnä on pettymys? Vaikka en haluaisi olla raskaana, olen samalla pettynyt, etten ole. Seurauksena voi olla jopa surua. Eihän siinä ole järjen hiventäkään?!!!

 

Jokin outo ja ihana ilo siinä uuden raskauden mahdollisuudessa on läsnä, vaikka järki sanoisi ettei siinä ole mitään mieltä. Tuon rakkaudentäyteisen tunteen edessä tulevat ongelmat ovat vain haasteita, joista jotenkin aina selvitään.

 

Kunnes tulee realismi.

 

Olisinko ollut ensimmäisen kerran elämässäni tilanteessa, jossa abortti olisi ollut ainoa oikea ratkaisu? Resurssit ovat elämässä rajalliset, enkä tiedä olisimmeko voineet ottaa vastaan neljättä lasta. Omien resurssiemme lisäksi olen alkanut miettiä viime vuosina aivan uudella tavalla myös maapallon resursseja. Olemme jo kuormittanut maapalloa reilusti oman osamme yli!

Luonto teki kuitenkin asiasta päätöksen, ja menkat  alkoivat juhlallisesti vuoden vaihduttua melkein viikon myöhässä. Olo oli helpottunut vaikkakin hieman surumielinen. Mietin itsekseni, että montakohan kertaa vielä panikoin mahdollista raskautta ennen vaihdevuosia? Ja sitten suren ehkä sitä, kun tätä paniikkia ei enää ole? Vai tuuletanko onnesta?

 

Kallistun siihen, että tästä kaikesta kannattaa nauttia, laittaa ehkäisy kuntoon (meillä on kunnossa) ja tarvittaessa hakea ajoissa se raskaustesti – jotta voi nukkua rauhassa. <3

 

*Oletko sinä panikoinut, koska olet pohtinut että olet raskaana? Tapahtuuko sinulle tätä usein? Miten kumppanisi suhtautuu siihen?

*Tsekkaa myös aiempia kirjoituksiani aiheesta:

Raskauden keskeytys olosuhteiden pakosta

Kupari kierukka – ystävä vai vihollinen?

Kun äidin ehkäisy pettää – on kiire tehdä valintoja

Lisää lapsia vai kohti urahaaveita?

Lapsiluku täynnä(kö)?

Äidiksi yllättäen

*Kuvat by Muru

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni. =)

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvattajan on ensin katsottava peiliin
14 huhtikuun, 2019
Perhe
Mistä kaikesta jouluna voi riidellä
19 joulukuun, 2018
Perhe
Vinkit lasten seksuaalikasvatukseen
18 marraskuun, 2018
Hyvinvointi

Kerro kokemuksesi Iso O – harjoituskirjaan

”Sanoisin, että kannattaa opetella ensin yksin ja rauhassa, sitten kaksin ja rauhassa.”

Nainen 64v.

(Lainaus kirjastani: Iso O – matkaopas huipulle)

 

Sinä ihana nainen – tarvitsen sinua jälleen! Kirjoitan ensi kevääksi Iso O – matkaopas huipulle- kirjalle ”pikkusiskoa” eli Iso O –harjoituskirjaa. Naisten kokemukset saivat suuren merkityksen, paljon kiitosta ja niitä toivottiin myös uuteen kirjaani, siksi käännyn teidän puoleenne.

 

Kirjani tulee lähestymään jokaista naista ja hänen kumppaniaan seksuaaliterapeutin näkökulmasta. Harjoituksien avulla jokainen nainen voi yksin tai yhdessä kumppanin kanssa käydä matkaa kohti nautintoa ja orgasmia. Monien harjoitusten on tarkoitus sopia jokaiselle sukupuoleen katsomatta. Kirja tulee pitämään sisällään myös lohtua ja armollisuutta, tietoa niistä monista asioista, joilla on vaikutusta naisen orgasmiin. Tarkoitus on niinikään antaa ohjeita siitä, millaiset tilanteet edellyttävät seksuaaliterapeutin tai psykoterapeutin apua.

Kirjaan tulee oma harjoitusosio myös kumppaneita varten. Toivon, että etenkin heterosuhteissa elävien ihmisten kumppanit saisivat lisää tietoa naisen nautinnosta.

 

Kaiken ytimessä on kuitenkin nainen itse. Sinä, nainen tai naisena itseään pitävä ihminen. Sinä olet nautintosi paras asiantuntija ja siksi toivon, että kerrot minulle omista kokemuksistasi.

 

”Olit sitten nainen, jolle orgasmin maailma on jo auennut tai nainen joka vielä miettii, miten saisin orgasmin. Oma kokemus voi olla oivallus, tarina jostain tilanteesta, pettymys tai mikä tahansa hetki, mikä on sinusta tärkeä kertoa. Jokaisen kokemus on tärkeä ja voi auttaa muita ymmärtämään itseään paremmin. Orgasmikokemus voi olla itsetyydytyksen kautta saatu tai kumppanin kanssa koettu.”

 

Myös miehet voivat kirjoittaa minulle kokemuksistaan. Oletko kenties oivaltanut naisista jotain, mitä muidenkin olisi hyvä tietää? Vai onko joku asia jäänyt vaivaamaan sinua tai on sinulle epäselvä? Millaisia kokemuksia sinulla on naisen nautinnosta ja orgasmeista?

 

Kaikki kirjaan tulevat kokemukset julkaistaan anonyymisti. Käsittelen ne kaikki luottamuksellisesti. Toivon, että kerrot kokemuksesi lisäksi ikäsi mutta tämä ei ole välttämätöntä, jos et halua. Olisi mahtavaa saada eri-ikäisten naisten kokemuksia, kokemuksia eri eämänvaiheista kuin myös eri-ikäisten kumppaneiden kertomuksia. Lähetäthän kokemuksesi minulle 15.1.2019mennessä.

 

Voit kirjoittaa sähköpostiini osoitteella puhumuru@gmail.com. Kirjani ilmestyy keväällä 2019. Jos haluat kysyä asiasta tarkemmin, voit laittaa myös kysymykset sähköpostiin.

 

Olisin iloinen, jos lähtisit mukaan tekemään ”pikkusiskosta” eli Iso O – harjoituskirjasta vielä entistä koskettavamman! <3

 

 

*Kommentoi rohkeasti, jos kirjani tai naisen orgasmi aiheena herättää sinussa ajatuksia.

*Kuva kirjastani Anni Moilanen, minun kuva by Muru

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni. =)

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Hyvinvointi

Tie nautintoon parisuhteessa

Ihana seksi! Se antaa elämään sellaista voimaa, iloa, energiaa, nautintoa – saati kun sen jakaa oman kumppanin kanssa. Syvää nautinnon kokemusta voi olla vaikea edes selittää sanoin, niin ihmeellistä se voi olla.

 

Seksuaaliterapeuttina olen nautinnon äärellä paljon, mutta hieman käänteisesti. Ihmiset tulevat luokseni, silloin kun nautinnon tiellä on kaikenlaisia mahdollisia esteitä.

 

Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää lähes poikkeuksetta HALU nauttia. Halu kokea nautintoa, saada lupa nautinnolle, etsiä uusia tapoja nauttia – vapauttaa nautinto joistain elämän kahleista. Tai halu löytää nautintoa, joka ei ole edes vielä täysin löytynyt.

 

Se mikä tulee esiin makuuhuoneen puolella tyytymättömyytenä, voi olla lähtöisin ihan jostain muualta. Se millaista seksi on, on tärkeää kartoittaa – mutta mikä sen jumiutti ja mikä on tuon kaiken takana. Joskus turvallinen ja rakkauden täyteinen parisuhde saa jumit esiin. Silloin on tilaa olla heikko ja tarvitseva, korjata jotain, mikä on mennyt joskus rikki.

Toki joskus voi olla kyse puutteellisista seksitaidoista, mutta sekin on vain mahdollisuus, jos on halua oppia uutta. Ei meistä kukaan synny tänne seksiexperttinä! Eivät edes miehet, vaikka niin heille uskoteltaisiinkin.

 

Parisuhteessa nautinto voi jumiutua suhteeseen liittyvien muiden haasteiden takia. Se tulee esiin haluttomuutena, rutiineina jotka alkavat tympiä, painostavana hiljaisuutena tai välttelynä kahden ihmisen välillä. Kosketus häviää, halaus jää antamatta, tavallinen hipaisu tuntuu liian vaikealta. Kahden ihmisen väliin tulee näkymätön este.

 

Se on niin helvetin arka paikka (anteeksi kiroiluni) , että näen sen kivun omin silmin terapeuttina jo ilman sanoja. Se on kyyneleitä, surua, ulkopuolisuuden tunnetta, yksinäisyyttä, turhautumista aina vihaan saakka. Harva päättää suhteeseen ryhtyessään, että seksi tulee loppumaan viiden vuoden kuluttua.

 

Voisin väittää, että lähes jokaisen ympärillä on parisuhteessa eläviä ihmisiä, joiden suhteessa seksi ja nautinto huutavat poissaoloaan.  Se on vain niin arka ja intiimi asia, ettei sitä kerrota välttämättä edes parhaimmille ystäville.

Tie toisen luokse alkaa motivaatiosta, omasta tahdosta lähteä tutkimaan sitä, mistä tilanne johtuu, ja halusta lähteä kohti kumppania. Syytökset täytyy unohtaa ja syyllisten etsintä lopettaa. Tällä matkalla joutuu todennäköisesti tutustumaan myös paremmin itseensä, ja oppii myös kumppanista uutta, jos vain avaa sydämensä ja uskaltautuu tunteiden äärelle. Kunniamerkkejä ei jaeta sen mukaan saitteko asiat kuntoon kotisohvalla vai terapiassa, joskus myös erotaan, ja taas löydetään uudelleen.

 

Pienillä hyvillä asioilla te voitte luoda hedelmällistä ilmapiiriä parisuhteeseen. Solmut täytyy avata solmu kerrallaan puhumalla ja tekojen kautta. Tuo matka toisen luo voi alun haasteiden jälkeen muuttua niin ihanaksi, että sille tielle jäätte ”naapureiden kauhuksi”. <3

 

*Mitä ajatuksia kirjoitus herättää sinussa? Voit jakaa oman kokemuksesi nautinnosta tai sen kadottamisesta parisuhteessa.

*Tsekkaa myös aiemmat kirjoitukseni Seksistä puhuminen on taitolajiMillainen kumppani haluan olla ja  Kuule minut rakas

*Kuvat Muru <3

*Seuraa elämääni ja tutustu naiseen Puhu muru -blogin takaa instagramista @puhumuru ja Facebookista @puhumuru.

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Hyvinvointi

Muru ja minä eroottisen hieronnan workshopissa

Kaarroimme autollamme espoolaisen omakotitalon pihaan. Jännitys nosti kasvoillemme jännittyneen hymyn, kun kävelimme käsi kädessä Aistien Taloon eroottisen hieronnan workshoppiin. ”Nyt se olisi menoa” kaikui päässäni.

 

Alhaalla vastassa oli iloinen talon emäntä, joka johdatti meidät yläkertaan. Ihmiset moikkasivat meitä hymyillen, mutta heistäkin aisti jännityksen. Ohjelma onneksi alkoi heti ja pääsimme pois oman päämme sisältä panikoimasta.

 

Säännöt: Saa olla alasti, ei tarvitse – jokainen saa kuunnella itseään. Mitään ei tarvitse tehdä, mitä ei halua – jokaisen rajoja kunnioitetaan. Kaikki, mitä tapahtuisi ja mitä näkisimme jäisi tilaan, niin ettei ketään voi tunnistaa. Ja vielä kerran meitä muistutettiin myös siitä, ettei kyseessä olisi ryhmäseksi tai parinvaihtobileet vaan voisimme keskittyä rauhassa toisiimme.

 

Illan ohjelma etenisi naiset edellä. Aluksi kouluttajat Tiia ja Jouni näyttäisivät ”malliparin” naisen kanssa, miten naiselle voi tuottaa nautintoa eri tavoin intiimihieronnalla – samalla pääsisimme kyselemään mieltä askarruttavia asioita. Siitä olisikin sitten pehmeä lasku pariskunnille kohti naisen nautintoa oman kumppanin kanssa. Pieni ruokahetki olisi välissä – ja sitten sama setti miehille.

 

Hetkellisesti tunnelma sähköistyi kun huoneessa oli keskellä alaston nainen, jota alettiin öljytä, ja meidän piti katsella.

 

Tuli olo kuin olisi tirkistellyt toisen makuuhuoneeseen. Siinä silmiemme edessä näimme, miten ”mallinainen” vietiin askel askeelta nautintoa kohti. Kehossa alkoi tuntua tuttu kihelmöivä tunne, kun ajatukset siirtyivät jo meidän kahdenkeskiseen hetkeen…

 

Olimme jo etukäteen sopineet, että olemme alasti. Se tuntui turvalliselta yhdessä vaikka ympärillämme oli tuntemattomia ihmisiä. Tiia kertoi minulle jälkikäteen, että eri workshopeissa se vaihtelee paljonkin – mutta meillä kaikki päättivät olla alasti. Se loi tilanteesta omalla tavallaan luvallisemman.

 

Murun tutut kädet alkoivat liikkua öljytyllä vartalollani pehmein liikkein.

 

Kaikki oli kuin kotona, mutta kuitenkin niin erilaista. Minun pasmojani sekoitti etenkin alussa hyvinkin paljon muiden ihmisten äänet. Raskaammat henkäisyt, huohotus, vinkaisut, orgasmit… Välillä toivoin korvatulppia. Tilanteessa oli jotain yhtäläisyyttä meditoinnin kanssa, välillä mieleen tuli ”turhia” asioita, jotka vaan työnsin sivuun ja tyhjensin mieleni – ja vain nautin.

 

Aina kun muru tuli ihan lähelle, suuteli ja katsoi minuun – muu hävisi. Ja silloin nautinnolle oli tilaa olla ja kasvaa. Oli uskomatonta huomata, miten vahva yhteytemme oli, miten intiimin oman kuplan saimme luotua vaikka ympärillä oli muita ihmisiä.

 

Minun nautintomatkani jälkeen oli aika pitää taukoa, hengähtää ja syödä vähän. Olo oli hieman erikoinen, mutta tunnelma oli rento.

 

”Mallimiehen” demon jälkeen oli minun vuoroni antaa murun nauttia. Oma kupla löytyi nopeasti, tiesin mitä tarvitsin ja tunsin, mitä muru tarvitsi. Kaikki muu ympärillämme oli toissijaista, heitä ei ollut meille kuin satunnaisina välähdyksinä.

 

Eroottisen hieronnan workshop päättyi pieneen loppukeskusteluun, missä pohdittiin mikä oli parasta ja mitä fiiliksiä oli pinnalla. Olisiko jotain, minkä toivoisi tapahtuvan eri tavalla.

 

Me totesimme yhteen ääneen, miten ihanaa oli olla kaksin – ilman lapsia tarvitsematta miettiä, ääntelikö liian kovaa ja herättäisikö sillä jonkun. Peruslapsiperheen ilon aihe siis. Ja jälleen kerran sai huomata, että viiden tunnin ”loma” sunnuntaina sai rakkauden roihahtamaan taas uudella tavalla. Intiimiys välillämme sai uuden tason, joka näkyi meistä onnellisuutena.

 

Moni kysyi minulta yksityisviestillä, kenelle suosittelisin eroottisen hieronnan workshoppia. Seksuaaliterapeuttina ajattelen, että se sopii kaikenlaisille pareille, oli seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli tai suhde minkä muotoinen tahansa. Koen, että olisi tärkeää, että suhde on turvallinen ja voi luottaa toiseen ihmiseen. Toiselle on osattava ja voitava sanoa kyllä ja ei, kaikissa tilanteissa.

 

Jos useamman parin läsnäolo häiritsee, voi pohtia kannattaako workshoppia kokeilla kahden oman kumppanin ja kouluttajien kanssa. Esimerkiksi orgasmivaikeuksien kanssa kamppaileva nainen voi tarvita omaa rauhaa ja tilaa etteivät suorituspaineet lisäänny. Samoin voi olla kumppanin kanssa mikäli kokee esimerkiksi puutteita taidoissaan. Kun paikalla ei ole muita, voi olla helpompi kysyä neuvoa.

 

Me voimme murun kanssa suositella Aistien Talon eroottisen hieronnan workshoppia. Se oli piristävä seikkailu marraskuuhun ja sieltä tuli myös jotain mukaani tulevaan ensi keväänä ilmestyvään Iso O -harjoituskirjaanikin. <3

 

*Kuva Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Hyvinvointi

”Tulisitko kanssani eroottisen hieronnan workshoppiin muru?”

Kysyin murulta jännittyneenä: Tulisitko kanssani eroottisen hieronnan workshoppiin? Jos et sä tule, menen yhden naisystäväni kanssa sinne. (Hih!)

 

Muru oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: Tulen. 

 

Olin hämmentynyt ja sain suustani vain: Oho.

 

Tämä keskustelu käyntiin syyskuussa. Olin kuullut pareille suunnatusta eroottisen hieronnan workshopista hieman aiemmin. Paikalla olisi tuon neljän tunnin ajan meidän lisäksi kouluttajat ja maksimissaan neljä muuta pariskuntaan, joita emme tuntisi etukäteen.

 

Menin ihan pähkinöiksi, ennen kuin uskalsin kysyä murulta asiaa. Tuli suorastaan kutkuttava olo.

 

Oppisinko uutta, olihan kirjoittanut jo kirjan naisen nautinnosta? Toisaalta ajattelin, mitä kaikkea sieltä voisikaan oppia? Ehkä löytäisin jotain erityisen tärkeää Iso O – harjoituskirjaani varten, jota kirjoitan tällä hetkellä?

 

Toisaalta koko tilanne olisi niin erilainen – olimmehan viettäneet yhdeksän vuotta kahden murun kanssa. Kurssilla viereisellä patjalla kieriskelisi nautinnosta meille tuntematon pari. Vaikka kyse ei siis olisi millään muotoa parinvaihtobileistä, tilanne olisi uusi.

 

Mieli täyttyi seuraavina viikkoina erilaisista kysymyksistä.

 

Kävimme asioita läpi itseksemme. Tuntui melkein vaikealta alkaa puhua asioista ääneen vaikka olen seksuaaliterapeutti. Muruakin ujostutti, Hiljalleen kerta kerralta aloimme puhua pohdinnoistamme ääneen.

 

Esiin kaivautui kysymyksiä rajoista, jännitykseen liittyviä avautumisia ja pelkojakin. Olisimmeko alasti vaikka tilassa olisi muitakin? Osaanko antautua nautinnolle aivan uudenlaisessa ympäristössä, johon liittyy muut ihmiset? Kiihotunko ylipäätään vai ahdistunko vain? Saanko erektion? Pitääkö minun laueta – entä jos en pystykään? Mitä jos haluan pois kesken kaiken?

 

Onneksi puhuimme. Ja useaan otteeseen. Sillä vielä kotoa lähtiessämme meitä jännitti. Katsoimme toisiamme kuitenkin luottavaisesti pilke silmäkulmassa ja astuimme autoon. <3

 

*Seuraavassa blogipostauksessa kerron, miten meillä sitten meni. Jos haluat kysyä jotain, mitä itse haluaisit tietää pareille suunnatusta eroottisen hieronnan workshopista – niin nyt sinulla on paikka kysyä. Tarvittaessa selvitän sinulle vastauksen Aistientalon Tiia Forsströmiltä.

*Kuva Pixabay.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

 

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Hyvinvointi

Kohti omaa – oma seksuaaliterapiavastaanotto

Tiedättekö sen tunteen, että jotain pitää tehdä? Ja kun tuo tunne tulee syvältä sinusta – sitä kannattaa kuunnella. Minulle se tarkoitti työasioiden laittamista aivan uuteen uskoon kaikkia pelkojani uhmaten.

 

Olin pitkään jo haaveillut ”omasta” seksuaaliterapiavastaanotostani. Takana oli useampi vuosi vastaanottotyötä eri toimijoiden alla. Lokakuussa kaikki kuitenkin loksahteli kohdilleen.

 

Löytyi paikka, joka tuntui oikealta ja rakastetulta. En osaa edes selittää sitä, mutta siellä oli hyvä energia. Vuokra sopi budjettiini – ja tilalle oli tarve. Tarvitsin sekä vastaanotto- että kirjoitustilan niin uutta kirjaani Iso O – harjoituskirjaa kuin blogiakin varten.

 

Haaveissa on ollut myös muunlaisia uusia projekteja, joita voin nyt pikkuhiljaa käynnistellä.

 

Ajankohta on ollut suoraan sanottuna hullu. Juurihan me vasta muutimme tuli pyllyn alla putkiremonttievakkoon ja sitten tämä projekti  heti sen perään. Muutaman kerran olen itselleni pyöritellyt silmiä peilin edessä ja pohtinut ääneen, että kaikkeen sinäkin ryhdyt!

 

Mutta kun tuli se TUNNE. Oma tila ja tämä kaikki tuntui niin OIKEALTA. Niin helvetin oikealta, että elämä ei edes antanut  muita vaihtoehtoja. Mutta tämä päätös ei  ole suinkaan poistanut kauhunsekaisia tunteita, epätoivoa, pelkoa epäonnistumisesta tai siitä riittääkö rahat.

 

Muru on ollut pientä alkujärkytystä lukuunottamatta ollut tukeni, turvani ja sisustussuunnittelijani. Ja toki sekatyömies sekä kotiterapeuttini, kun olen hajoillut aina välillä kaiken stressin alla. Suudelmat ja lämmin kainalo sohvalla rauhoittavat mieleni yllättävän hyvin.

 

Työmäärä on yllättänyt, sen voin keltanokkana myöntää. Vaikka liiketila olisi pieni sinne pitää hankkia yhtä sun toista, budjetti paukkuu vaikka kuinka etsii kierrätettyä tavaraa ja aikaa kuluu. Olen silti niin onnellinen syvällä sisimmässäni!!! Saan olla seksuaaliterapeuttina entistä enemmän juuri omanlaiseni – kulkea omaa polkuani.

 

En todellakaan tiennyt mihin turbulenssiin joudun myös henkisesti. Irtautuminen vanhasta roolista ja paikasta Sexposta on tuntunut kuin tärkeän ihmissuhteen loppumiselta. Edessä on lopullinen hyppy tuntemattomaan reilun viikon kuluttua.

 

On pakko uskoa omiin siipiin innostuksen tykyttäessä rinnassani. Alkaa lentää vielä entistäkin korkeammalle ja pidempiä matkoja vaikka se saa jalat tutisemaan. <3

 

*Kuva on napattu tänään uuden terapiavastaanottoni ulkopuolelta. Kaikki on vielä kesken, mutta hyvä siitä tulee. <3

*Millainen on sinusta ihana ja turvallinen terapiavastaanotto? Kaipaatko sinne jotain erityistä? Tilani on vielä rakentumassa ja otan mielelläni teiltä vinkkejä vastaan.

**Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
4 syyskuun, 2019
Hyvinvointi
Miten löytää hyvä terapeutti
1 syyskuun, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
5 kesäkuun, 2019
Hyvinvointi

”Tämä on kirja, joka jokaisen pitäisi lukea”

Halusin jakaa teille rakkaat lukijani erään palautteen, jonka sain kirjastani Iso O – matkaopas huipulle. Tämä palaute sai minut hymyilemään, sillä tässä ollaan ytimessä. Ei kyse ole super-mega-multi-orgasmien perässä juoksusta, vaan nautinnosta ja siitä, että jokainen nainen löytäisi tien omaan nautintoonsa ja arvostaisi kaikkea sillä matkalla. Vertailematta kokemusta mihinkään. Parhaassa tapauksessa, hän tempaisi vielä mahdollisen kumppanin mukaansa.

 

”Olen aina kokenut, että seksielämäni mieheni kanssa on ollut ihana. Kumppanini on empaattinen, romanttinen ja hän on aina hyväksynyt minut tällaisena kuin olen, eikä ole koskaan painostanut minua seksin suhteen mitenkään. Silti noin puoli vuotta sitten aloin kokea järkyttäviä suorituspaineita seksin suhteen. Olin lukenut netistä muutaman ”seksiexpertin” sanomana, että vaginal/cervical orgasmi on AINOA oikea tapa naiselle laueta ja kaikki muu on vähäisempää eikä yhtä tyydyttävää. Itse olen kyennyt laukeamaan yhdynnän aikana vain, kun klitorista stimuloidaan. Tähän pettyneenä aloin tavoitella näitä tiettyjä orgasmeja ja ajattelin, että ellen pääse siihen pisteeseen, en ole täysin eheä ja tyydyttävä naisena, eikä seksuaalisuuteni ole ”valmis”. 

 

Kun ostin ”Iso O”, kirjan, luin sen kannesta kanteen – samoin kuin kumppanini. Lukukokemus oli ihana – molemman itkimme, nauroimme ja kiihotuimme sen aikana. Eniten minua liikutti, kun kirjoitit siitä, miten orgasmeja ei kannata arvottaa ja itselleen pitää olla lempeä. Aloin ajatella asiaa ja tajusin hämmennyksekseni, että olen orgasmeja tavoitellessani unohtanut nauttia siitä kaikesta muusta, mitä seksiin kuuluu, mm. esileikistä. Keskustelimme lukemisen jälkeen mieheni kanssa siitä, mitä haluaisimme lisätä seksiimme ja jo keskustelu itsessään oli vapauttava, yhdistävä ja kiihottava.

 

Nyt olemme alkaneet keskittyä mieheni kanssa enemmän seksiin kokonaisuutena. Ei paineita orgamista, vain keskittyminen nautintoon, missä muodossa vain. Seksi on nykyään ihanaa – läsnäolevaa, intiimiä, rakastavaa. Orgasmimme ovat nyt jotain aivan muuta, ne ovat yliluonnollisen uskomattomia, jotain elämää suurempaa. Vaikka en oikeastaan enää mieti sitä, miten tulen tai tulenko ollenkaan. Sitä tärkeämpää on nautinto. Ja rakkaus.

 

En osaa sanoin kuvata, miten kiitollinen olen, kun kirjoitit tämän kirjan. Se on ollut todella tärkeä ystävä matkaoppaanani nautintoon ja puolison kanssa syvemmän yhteyden luomiseen. Se on tuonut minulle vapautta, jonka en tiennyt olevan mahdollista.

 

Tämä on kirja, joka jokaisen pitäisi lukea, etenkin koska seksuaalisuuteen, valitettavasti etenkin naisten, liittyy edelleen tabuja. Jokaisella on oikeus nautintoon ja oikeus olla mitä on, ilman että tulee leimatuksi joko ”hyväksi tytöksi” tai ”pahaksi tytöksi”. 

Nainen, 25v”

 

Kiitos sinulle ihanasta palautteestasi! Kaikkien iloksi voin ilmoittaa, että kirjani Iso O – matkaopas huipulle löytyy vihdoin äänikirjana Bookbeatista ja ensi viikolla myös Storytelista ja Elisa kirjasta.  Uusi painos kirjoja on tulossa kauppoihin vihdoin ensi viikolla. Mutta eikö hyvää kannata odottaa? <3

 

Psst! Ja tulkaa ihmeessä moikkaamaan mua Helsingin Kirjamessuille. Olen haastateltavana yhdessä Rosa Meriläisen ja Sanna Seiko-Salon kanssa torstaina 25.10 klo 18-19 Senaatintorin lavalla.

*Tämä palaute on julkaistu palautteen antajan luvalla. Otan mielelläni lukijoiden palautetta vastaan kirjastani. Voit laittaa minulle palautetta puhumuru@gmail.com tai esimerkiksi Puhu murun instagramin kautta. Toki voit myös kommentoida tämän kirjoituksen kommentteihin, omia fiiliksiäsi.

*Kuva on Murun ottama. <3

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Collaborations, Seksuaalisuus
Sex is fun – feat. Sinful
24 marraskuun, 2019
Hyvinvointi

Lomapaineita makuuhuoneessa – miten ratkaista tilanne?

Taatusti tiedät tunteen, kun odotukset alkavat nousta. Ja ne nousevat usein etenkin lomien läheisyydessä.

 

Erityinen odotus voi liittyä makuuhuoneen puolelle. Ajatus yhteisestä ajasta, rentoutumisesta… Lapsiperheessä etenkin tilanne voi olla toinen. Loma ei ensinnäkään ole lepoloma ja toiseksi pelkkä paine tai tietoisuus kumppanin lisääntyneistä seksitoiveista voi jäädyttää halut ja koko tunnelman.

 

Eräällä luennollani eräs äiti huikkasi, että heillä hän oli ratkaissut tilanteen rakastelulla ennen lomaa. Siten hän sai lomailla ”rauhassa”, mikä parhaassa tapauksessa jopa mahdollistaa rakastelun lomalla. Koska ollut niitä paineita.

 

Tämä ei silti ole vain lapsiperheiden haaste. Sama paineen tunne voi näivettää halun ilman, että on lapsia sekoittamassa pakkaa.

 

Sinkkukin voi kokea paineen ”harrastaa villiä seksiä” lomalla. Vaikka voi olla, että hän vain haluaisi rentoutua ja unohtaa koko deittisirkuksen. Toisaalta hyvän seksikumppanin löytymiseen ei riitä Tinderin avaaminen ellei ole pirun hyvää onnea. Sinkun kannattaakin kiinnittää huomiota tulevatko paineet seksiin ulkoapäin vai itseltä.

Itse annan ohjeeksi seksuaaliterapeuttina pohtia, miksi ylipäätään haluat rakastella? Mitä kaipaat ja toivot kumppaniltasi? Voisiko lomalla ”seksipaineen” sijaan keskittyä olemaan kumppanille se paras ystävä, olemaan lähellä ILMAN PAINEITA seksistä? Tai sinkkuna nauttimaan rauhassa ystävien seurasta?

 

Ensinnäkin läheisyys on usein se, mikä uupuu. Ja sitä me lähes kaikki kaipaamme, kukin omalla tavallaan. Millaisesta läheisyydestä sinä nautit? Tai minkälaista kosketusta kaipaat? Entä kumppanisi? Keskittykää ihan rauhassa läheisyyden ja kosketuksen kautta tulevaan hyvään oloon, ilman että sen tarvitsee johtaa seksiin.

 

Toiseksi puhukaa! Kertokaa paineen luomista tunteista. Uskaltakaa puhua myös siitä, mikä tuntuu pahalta tai ikävältä kaikkien toiveiden rinnalla. Avoimuus poistaa turhia oletuksia, laskee suojamuureja ja auttaa teitä olemaan TE. Jos ei ole kumppania kenelle puhua, mieti olisi lähipiirissä joku kenen kanssa voisit jakaa syvimpiä fiiliksiäsi?

 

Kolmanneksi seksi ei ole hyvän loman mittari, mutta ei sen kannata antaa olemassaolollaan pilata lomaa! Keskittykää mieluummin yhdessäoloon – aitoon läsnäoloon kumppanille. Ja jos seksin saralla on haasteita, hakekaa ulkopuolista apua tarvittaessa. Loma voi olla hyvä hetki aloittaa tämä keskustelu.

 

Kannattaa myös pohtia kaipaatko omaa aikaa? Olen huomannut, että osa tuttavapiirini naisista on lomaillut yksinään perheen mennessä mummolaan. Sekös jos mikä on nostanut hymyn huulille. Uskon, että tuo hyvä olo heijastuu myös rakkauden rintamalla.

 

Asiat, joista nautit tuovat sinulle hyvää oloa ja auttavat rentoutumaan. Se kaikki vaikuttaa myös seksuaalisuuteen. Joten anna itsellesi ja mahdolliselle kumppanillesi lupa tehdä asioista, joista te nautitte – niin yksin kuin yhdessä. Näillä puheilla, nauti syysLOMASTA ihana lukijani! Olet ansainnut sen. <3

*Lomalla voit kokeilla tehdä suositun parisuhdetestini, minkä löydät täältä.

*Kuvat Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Ihmissuhteet, Lifestyle
Rakkauslomalla Tallinnassa
12 tammikuun, 2020
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
30 toukokuun, 2019
Collaborations, Lifestyle
Murun kanssa treffeille leffaan + ARVONTA
7 huhtikuun, 2019
Hyvinvointi

Ihmistä ei ole tehty selviämään yksin

Me synnymme, muutumme ihmisiksi meitä huolehtivan aikuisen katseen ja kosketuksen kautta. Oli hän sitten kuka vain, hän piirtää meille kehomme ja mielemme rajat.

 

Maailma ajaa meidät kuitenkin uskomaan siihen rumaan totuuteen, että jokainen on oman onnensa seppä.  Näin ei minun mielestäni ole. Se ei ole totuus vaan uskomus, joka meille syötetään ylhäältä päin.

 

Olen työssäni seksuaaliterapeuttina etuoikeutetussa asemassa, kun saan nähdä ihmisten salaisimpiin mielen kätköihin. Ja arvatkaa, mitä sieltä löytyy? Tarinoita siitä, miten olemme suhteessa toisiimme – toisiin ihmisiin.  Yhteys muihin on mittari, jolla taiteilemme ja yritämme löytää merkityksen elämäämme. Selityksen sille, miksi minusta tuntuu tältä.

 

Annan teille tosielämän esimerkkejä. Isoäitini kohtasi isoisäni kanssa ehkä vanhemman kamalimman painajaisen, oman lapsen sairastumisen sekä kuoleman. Miten he siitä selvisivät? Isoäitini löysi jumalan ja ihmiset, uskon ympäriltä. He muodostivat hänelle piirin, joka oli kuin varakeuhkot hengittämässä ilmaa, kun ei itse jaksanut.

Isoisäni suri yksin. Hän meni vintille yksin, kuolleen poikansa huoneeseen ja itki. Onneksi itki. Hän ei ehkä puhunut surustaan, mutta loi yhteyden muihin miehiin rakkaan harrastuksensa kautta. Joskus hiljaisuus voi olla suurta yhteyttä.

 

Isoäitini ja isoisäni ympäröivät toisensa ja äitini rakkaudella. Yhteydellä toisiinsa, ei menemällä poispäin, vaikka niitäkin askelia otettiin.

 

Muistan itse hyvin, miten esikoistani odottaessa pelkäsin tulevaa. Halusin ympäröidä itseni ja vielä syntymättömän lapseni ihmisillä, jotka välittivät meistä. Nuo ihmiset auttoivat minua uskomaan joka hetki siihen, että minä pystyn. Minä selviän yksin vanhempana. Muutenhan en ollut yksin. Minulla oli perheeni, tärkeimmät ystäväni ja sain vielä elämältä lahjana maailman ihanimman perhepäivähoitajan pojalleni.

 

Joka hetki joku kokee kriisin. Jotain mikä on niin kamalaa, että se ylittää sietorajamme. Niinä hetkinä me ennen kaikkea tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme kuitenkin toisiamme pienempienkin murheiden ja pahan olon äärellä – ihan tavallisessa arjessa.

Sanoin eräälle asiakkaalleni tällä viikolla, että mitä jos hän lähestyisi ystäväänsä, joka oli pettänyt lupauksensa. Jos hän olisikin se joka ojentaisi kätensä ja sanoisi: ”Minä ymmärrän, miksi teit niin. Sinulla oli paha olo, tiedän miltä se tuntuu. Ja nyt sinä vain haluaisit piiloutua sen aiheuttaman häpeän takia. Ei sinun tarvitse, olen ystäväsi edelleen ja välitän sinusta. Tiedän, että sinulla on hyvä sydän. Annan sinulle anteeksi.”

 

Elämässä ei ole tärkeää olla aina oikeassa. Tai selviytyä yksin. Käännä mieluummin kasvosi niiden ihmisten suuntaan, jotka ovat merkityksellisiä sinulle. Ja kerro se heille, heidän takiaan. Toimi sen mukaan. Silloin sinunkin elämäsi on merkityksellistä. <3

 

*Mitä sinä ajattelet, pitääkö ihmisen selvitä yksin? Millaiset asiat tekevät sinulle elämästä merkityksellisen? Kerro pala tarinaasi tai mielipiteesi asiaan rohkeasti toisia kunnioittaen.

*Kuvat ovat ystäväni Annette Evokarin ottamia ja viimeinen käsi kuva on Pixabaysta.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Ihmissuhteet, Seksuaalisuus
Pelot puhumisen esteenä
4 joulukuun, 2019
Perhe
Mistä kaikesta jouluna voi riidellä
19 joulukuun, 2018
Hyvinvointi
Raaka vai kypsä omena poimittavaksi
9 syyskuun, 2018
Close