Puhumuru, Author at Puhu muru

Vuokrasilmälaseissa on varaa fiilistellä – tsekkaa millaisia valitsin

16 syyskuun, 2018

By

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ. Millaiset silmälasit sinä hankkisit, jos voisi ottaa yhdet ”peruslasit”, yhdet vähän villimmät, yhdet mitkä ovat epämukavuus alueella ja yhdet täydelliset aurinkolasit voimakkuuksilla?

Viime syksynä minusta tuli silmälasien vuokraaja ja yksien silmälasien omistajan kotiin muutti neljät uudet silmälasit sekä yhdet aurinkolasit voimakkuuksilla. Voin sanoa käsi sydämellä, että vaikka valitseminen on kivaa – oli se myös tuskallista. Niin paljon valinnan varaa! Niin ihania laseja.

Haluan esitellä teille lasini, ”tykästymisjärjestyksessä”.

Marc Jacobs

Rakkaat asennelasini! Nämä valitsin viimeisenä. Olin jo valinnut mielestäni parhaat, mutta nämä jäivät ”kummittelemaan” mieleen. Joten vaikka olin melkein jo Töölössä kävelin takaisin Kamppiin. Ja hyvä, että kävelin. Nämä ovat aivan lempparini! Kunnon Bosslady -lasit! <3

Tom Ford

Mielenkiintoinen valinta. Olin aluksi hyvin epäileväinen näiden suhteen, mutta aina välillä kannattaa antaa asiantuntijan auttaa. Synsamin tyyliasiantuntija Tiina Rouhas-Hämynen kehui miten nämä sopivat kasvojeni mittasuhteisiin, myös väri sopi ihooni. Annoin mahdollisuuden ja nämä ovat ehdottomasti nro 1. työlaseina vastaanotollani. Istuvuus kasvoilla on hyvä ja nämä sopivat asuun kuin asuun.

Cucci

Harmaat, ajattomat ja yksinkertaisen tyylikkäät. Hyvät peruslasit, jotka sopivat klassisten vaatevalintojen kanssa. Erityistä kiitosta olen saanut, jos yhdistän näihin pinkin huulipunani. Nämä ikävä kyllä jäivät moneksi kuukaudeksi vaatekaappiin, sillä muru istui niiden päälle, koska olin unohtanut ne sohvalle… Onni oli, että oli muitakin silmälaseja sillä ei niistä käyttöön ollut ennen optikolla käyntiä.

Céline

Tyylikkäät toiset peruslasini. Tykkään pitää näitä kotona, kirjoittaessani ja vastaanotolla. Todennäköisesti, jos olisin ostanut vain yhdet olisin valinnut nämä. Mutta nyt kun on vaihtoehtoja, nämä ovat ehkä jääneet vähän vähemmälle käytölle.

Bottega Veneta

TÄYDELLISET aurinkolasit, se kuvaa näitä parhaiten. Oli asu mikä vain tulee tyylikäs olo! Niin moni on kysynyt kenen aurinkolasit nuo ovat, mistä olet löytönyt ne. Ja mikä hauskinta, vasta nyt 33-vuotiaana minulla on ensimmäiset aurinkolasit vahvuuksilla. Mitä juhlaa, kun ei tarvinnut kesällä säätää piilolinssien kanssa!

Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen Synsam lifestyle -sopimuksen tekemiseen. Silmälasien merkitys osana pukeutumistani on muuttunut ja olen käyttänyt piilolinssejä vähemmän. On helppo löytää asuun ja fiilikseen sopivat lasit, kun valinnan varaa on enemmän. On myös kutkuttavaa ajatella, että voin vuoden päästä vaihtaa yhdet laseistani toisiin, jos haluan. Mitäköhän sitten valitsen?

Mitkä sinusta on parhaimmat mun laseista? Mitkä ottaisit itsellesi?

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

2 Comments

2201 Views

Lifestyle

Taloudellinen itsenäisyys on turva naiselle

13 syyskuun, 2018

By

Puhumuru

Pitäisikö kaikki jakaa puoliksi tai pitää vain omat rahat? Määrääkö suhteessa enemmän se, jolla on enemmän rahaa? Onko raha vallan väline ihmissuhteissa?

Raha heiluttaa tahtipuikkoa – ei voi erota, koska ei ole rahaa lähteä. Perheelliselle tilanne on vielä vaikeampi. Ei kukaan halua lähteä kaksioon kolmen teinin kanssa. Tai ulkomaanmatkaa suunnitellessa toinen joutuu säästämään hullunlailla, kun varakkaampi osapuoli haluaa kalliiseen hotelliin. Vaihtoehtona on jäädä kotiin, kun toinen lähtee.

Raha, jos mikä puhututtaa terapiavastaanotolla.

Muistan miten kuulin joskus ruuhkabussissa keski-ikäisten miesten keskustelevan rahasta. Toisen vaimo oli kotona lapsen kanssa, ja he olivat sopineet, miten mies laittaa vaimolle säästöön rahaa eläkettä varten. Se oli hieno ele minunkin mielestäni, mutta äänen sävy oli häiritsevä. Kyse oli vallasta. Mies piti itseään hyväntekijänä, vaikka tasa-arvon näkökulmasta, hän toimi vain niin kuin piti.

Jokaisella meillä on kotoa opittu malli rahankäytöstä ja rahan merkityksestä perheenroolien takana. Keskustelin juuri ystäväni kanssa, joka on kotoisin maalta. Hänen perheessään oli täysin selvää, että isä toi rahaa pöytään, hoiti laskut ja äiti kodin sekä lapset. Eli hyvin perinteinen patriarkaalinen malli. Äiti oli kärsinyt siitä, että hänen piti ”pyytää” rahaa mieheltään.

Itse olen kasvanut perheessä, jossa äitini ja isäni tekivät molemmat töitä kunnes äiti jäi kotiin sairaseläkkeelle. Sen jälkeen äitini kävi satunnaisesti vapaaehtoistöissä nuorisotalolla. Näin miten hyvää se teki hänelle – äiti suorastaan nautti työstään. Kotona olo vei kuitenkin taloudellisen itsenäisyyden. Eron jälkeen äiti oli ”vapaa” vaikka meillä ei ollutkaan paljon rahaa.

Minulle oli pienestä asti jotenkin täysin selvää, että vaikka haluan lapsia, kotiäitiä minusta ei tule. Halusin oman uran, omat rahat ja itsenäisyyden.

Murulla ja minulla rahankäyttö ei ole aiheuttanut ongelmia, olemme olleet samoilla linjoilla. Rahat ovat olleet sujuvasti yhteisiä, se jolla on enemmän, siirtää toisen tilille rahaa tai maksaa laskut. Meillä on silti omat tilit, nyt myös omat yritykset. Toki kinaamme, mutta suuret linjat ovat kunnossa. Kaikkein haastavinta on ollut, kun raha on ollut tiukoilla tai silloin kun olin kotona lasten kanssa. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin postauksessa Raha vaikuttaa rakkauteen – mutta miten paljon.

Raha-asioissa apuna on ollut aina säästötili, jonne laitan rahaa pahan päivän varalle. Nyt kun kotiäiti –vuodet ovat takana ja talous alkaa tasapainottua, olen alkanut pohtia, miten voisin sijoittaa rahaa. Elämät menevät eri tahtiin, minä tein ensin lapset ja nyt luon uraa. En kuitenkaan haaveile rikastumisesta vaan taloudellisesta hyvinvoinnista. Elämästä ilman rahan tuomaa stressiä.

Olen kuitenkin tapellut aiemmissa suhteissani rahasta, niin tappelivat omat vanhempanikin ennen eroaan. Eräs deittini ehdotti kerran, että voisiko hän ostaa meille rivariasunnon ja tehdä minusta kotirouvan. Kiitin kauniisti ehdotuksesta, emmekä nähneet enää uudelleen. Tuli olo, että nyt kannattaa lähteä karkuun ennen kuin minulta viedään itsenäisyys.

Raha voi olla myös ”merkityksetön” asia, kun kaikki sujuu eikä kummankaan itsenäisyys ole vaarassa valua toisen käsiin. Raha voi tuoda sopivasti hyvinvointia, kun sitä on eikä tarvitse kokoajan miettiä riittääkö se. Koska jos rahaa ei ole, sitä alkaa miettimään kokoajan. Taloudellinen tasapaino antaa usein rauhaa arkeen ja parisuhteeseen.

Itse ajattelen, että taloudellinen itsenäisyys tuo tietyn turvan, sukupuoleen katsomatta. Tärkeintä on, että uskallat puhua raha-asioista kumppanisi kanssa ja pitää omista rajoistasi sekä itsenäisyydestäsi kiinni. <3

VINKKEJÄ OMAN TALOUDEN HALLINTAAN:

Marttaliitto – Omat rahat
Kuluttaja liitto – Oman talouden hallinta
Facebookista Vauras nainen –ryhmästä
Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja ovat julkaisseet kirjan Nainen ja rikastumisen taito. (Alma Talent, 2014).
Jenni Selosmaan kirja Kukkaron kuningar antaa jokaiselle naiselle kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin (Atena, 2017). Sinä voit oppia, vaikka olisit vielä ihan hakoteillä!

*Millä keinoilla sinä olet pitänyt huolta taloudellisesta itsenäisyydestä? Oletko oppinut jotain, mitä meidän muidenkin olisi hyvä tietää? Miten olette parisuhteessa hoitaneet raha-asiat?

*Kuvat Muru ja Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

2 Comments

1769 Views

Hyvinvointi

Raaka vai kypsä omena poimittavaksi

9 syyskuun, 2018

By

Puhumuru

Luin kesäkuun Kuukausiliitettä (HS) eilen aamiaispöydässä ja huomasin Perhesiteitä palstalla Martti Suosalon haastattelun. Hän kertoo juttunsa alussa, miten tapasi vaimonsa. Siitä ponnahti esiin yksi kohta ja sieltä yksi lause:

”Istuin yksin Manalan baaritiskillä ja mietin, mitä täällä oikein teen. Olin 33-vuotias, ja kapakkamaailma oli nähty. Sitten tiskille tuli toimittaja Virpi Suutari, ja olin myyty. Tarjosin hänelle bloody maryn, ja kohta jo suutelimme. Olin kypsä omena poimittavaksi, ja pian muutimme taitelijakommuunista Kampista Kruunuhakaan vuokrakaksioon Virpin kanssa.”

Muru sanoo aivan samalla tavalla itsestään. Hän oli viettänyt pitkän sinkkuvaiheen, naurattanut ihania naisia ympäri Helsinkiä kunnes me tapasimme. Kun me löysimme toisemme nettideittien kautta, muru oli kypsä omena poimittavaksi. Jos et ole lukenut, miten meidän rakkaustarina alkoi – käy ihmeessä lukemassa täältä.

Alusta asti muru oli se, joka ehdotti koti-iltaa. Minä olin ehkä vielä hieman vauhdikas nuori äiti, mutta murun kanssa oli helppo pysähtyä. Vaikka lapsi olisi ollut hoidossa, saatoimme olla kotona. Muru, minä ja poika muutuimme nopeasti perheeksi – sitä me kaikki olimme etsineet ja kaivanneet.

Asiat vain loksahtivat kohdalleen.

Oletko sinä ikinä ajatellut kuinka paljon sillä on väliä, miten ja koska me tapaamme mahdollisen kumppanimme? Voi olla, että olet tavannut jo hänet mutta aika olikin väärä? Tai miksi joku kumppani on melkein hyvä, mutta toisaalta kuin hieman liian pieni ”täydellinen” kenkä?

Uskotko kohtaloon vai onko kyse sattumista? Yksi rakastuu parturiinsa, toinen silmiin ruuhkabussissa, aina välillä Facebookissa joku etsii ihmistä, jonka oli vain ohimennen nähnyt jossain. Oletko katsonut vuonna 1998 ilmestyneen elokuvan Sliding Doors, jossa Gwynet Paltrow esittää pääosaa? Siinä metron ovet erottavat kaksi elämää, hän ehtii metroon ja toinen jää ulkopuolelle. Miten niin pieni asia voi oikeastikin olla iso, vaikka emme ikinä saisi sitä tietää.

Jatkan pohdintaa meidän esimerkillämme. Tapasimme murun kanssa vuonna 2009. Olimme kuitenkin asuneet 500 metrin matkan päässä toisistamme, käyttäneet samaa metroasemaa, ruokakauppaa ja istuneet samoissa baareissa jo vuonna 2006! Mutta silloin emme tavanneet. Ainakaan niin, että muistaisimme. En kyllä käsitä, miten en muistaisi noin komeaa miestä…

Ajan piti kulua. Meidän molempien piti vielä oppia elämästä ja rakkaudesta. Jos olisimme tavanneet vuonna 2006, tuskin olisimme vielä osanneet olla yhdessä niin kuin nyt. Meidän piti oppia vielä itsestämme.

Terapiavastaanotollani huomaan tämän ilmiön välillä asiakkaistani. On kuin he eläisivät eri vaiheita ja yrittäisivät samaan aikaan sulloa niitä yhden parisuhteen sisään. Tai toisaalta, ihmiset vain löytävät toisensa juuri kun sille on aidosti tullut tila.

Tarinoita rakkauden löytymisestä on monia. Paras asia, minkä voit tehdä on elää elämääsi, nostaa katseen ja katsoa ympärillesi. <3

P.s Ole tarkkana metron ovien kanssa. <3

*Olisi ihana kuulla, miten teidän suhteenne alkoi? Rakkaustarinoiden kuuleminen luo aina hyvää fiilistä ympärilleen. Jokaisen parin kannattaakin aina välillä muistella, miten he tapasivat ja miksi he ihastuivat juuri toisiinsa. Olitko sinä raaka vai kypsä omena poimittavaksi?

*Kuvat Piia Kultalahti. Rakkaus kuvan nappasi kesälomalla äitini.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

15 Comments

1614 Views

Hyvinvointi

Anna minun olla ihminen

3 syyskuun, 2018

By

Puhumuru

Miksi aina kysytään tuleeko teille tyttö- vai poikavauva? Kuka voi määritellä mikä on tyttömäistä tai poikamaista? Oikeus omaan sukupuoleen kuulostaa itsestäänselvyydeltä mutta se ei ole sitä. Halusin kertoa teille erään ihmisen tarinan, jotta me kaikki voisimme ymmärtää paremmin ihmisyyttä ilman sukupuolen määrittelemää leimaa. Päästetään hänet ääneen.

”Mulle se oli aika selvää tosi nuoresta asti.”

Kun menin kouluun mua alettiin kiusaamaan. En ollut tarpeeksi tyttömäinen, millään tavoin. Asiaan ei puututtu koulussa, josta olen ollut jälkikäteen todella vihainen.

”Oonko mä sitten tyttö?”

Yläasteen lopussa tapasin transnaisen. Hän antoi nimen ja käsitteen sille, mitä olin koko ajan ollut. Kaikki selkiytyi vaikka mikään ei muuttunut.

Muutama kuukausi siitä kerroin perheelleni. Olin onnekas, sillä tiesin jo etukäteen että kaikki on hyvin. Perheeni on liberaali, vanhempani ovat mahtavia eikä minua kyseenalaistettu. Ainoastaan veljeni kanssa on ollut haasteita. Olen huomannut, että on normaalia että perheen sisällä osa voi hyväksyä ja osa ei.

”Olen päättänyt, että en suostu vihaamaan veljeäni.”

Perheeni tuki on auttanut myös epänormaaliuden kokemuksen kanssa, mikä on väistämätöntä. En tule ikinä kuulumaan enemmistöön.

Jaan teille keskustelun, jonka kävin eräissä bileissä:

Kaverin kaveri: ”Onpa kauniit rinnat.”

Minä: ”Minä olen itse asiassa mies.”

Kaverin kaveri: ”Oot sä sit hullu?”

Minä: Hmm.

Olin tosi hämmentynyt. En ollut aiemmin yhdistänyt transsukupuolisuutta ja mielenterveysongelmia. Miten vastaan tähän? Miten jatkan keskustelua?

Haluan, että mut kohdataan ihmisenä. Muuta en toivo tai vaadi. Jos et hyväksy sitä, miten minä itseäni katson ja esitän maailmalle – esitä se kohteliaasti tai pidä omana tietonasi. Olen kuullut ne ikävät sanat jo aiemmin.

Hän voisi olla sinun lapsesi, ystäväsi tai kuka tahansa kadulla vastaan tuleva ihminen. Jokaisella meillä on oikeus omaan seksuaalisuuteen ja siihen kuuluu oikeus toteuttaa omaa sukupuolta. Jokaisella on myös oikeus tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä yksityisyyteen. Kyse on ihmisoikeuksista.

Tiistaina 4.9 vietetään maailman seksuaaliterveyspäivää, jonka tämän vuoden teemana ovat seksuaalioikeudet. Ota sinäkin ne haltuun, kunnioita ja anna jokaisen kulkea omaa polkuaan. <3

*Mitä ajatuksia kirjoitukseni sinussa herätti? Annatko sinä jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden ilmaista itseään omalla tavallaan? Jos haluat jakaa oman tarinasi blogissani laita minulle rohkeasti meiliä puhumuru@gmail.com niin mietitään, millainen siitä tulisi.

*Voit tulla huomenna tiistaina 4.9 tapaamaan minua ja kuuntelemaan luentoni Kallion kirjastoon Helsinkiin. Puhun bloggaamisen kautta vaikuttamisesta, siitä kuinka tieto lisää ihmisten ymmärrystä itsestään ja toisista. Mukana myös muita kiinnostavia puhujia kuten Ensi treffit alttarilla ohjelmasta tuttu seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen. Sexpo ja Kallion kirjasto järjestävät tapahtuman. Katso lisätietoja täältä.

*Silmä kuvat Pixabay ja oma kuva murun käsialaa <3

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

Imetyksen lopetus tuntuu luopumiselta

2 syyskuun, 2018

By

Puhumuru

”Ei helvetti, näin ei voi jatkua. Minä kuolen rikkinäisiin öihin ja väsymykseen.”

Olen jollain tasolla pettynyt itseeni. Niin pitkään vaalin, uskottelin ja autoin itseäni eteenpäin ajatellen että saan taaperoni imetyksen loppumaan luonnollisesti. Toivoin, että lapsi olisi luopunut rinnasta omaan tahtiin. Väsymys vei kuitenkin voiton. Tai oikeastaan oma hyvinvointini.

Nyt tuli raja vastaan 3 vuoden ja 4 kk kohdalla. Minun on pakko saada imetys loppumaan vaikka siinä on paljon hyvää. Olen alkanut huomaamaan itsessäni syvemmän väsymyksen merkkejä. En esimerkiksi palaudu enää yhtä hyvin kuin tähän asti. Ärsyynnyn ajoittain imetykseen, mikä on uutta. Ärtyneisyys ylipäätään on lisääntynyt ja vaikuttaa koko perheeseen.

Ehkä aika on nyt oikea? Koen järjetöntä haikeutta imetyksen lopettamisesta, että alan nytkin itkemään kirjoittaessani. Aikaisemmin lopettamispäätöksen teko tyssäsi haikeuden tunteeseen, mikä palautti minut takaisin imettämään silmät ristissä väsymyksestä.

Vaaka on painunut uuteen asentoon. Vapaus ja helpotus pitkän imetyksen loppumisesta tuntuu painavammalta. En tiedä, onko osa kyynelistä onnen kyyneliä? Toiveita kunnon pitkistä yöunista ja uudenlaisesta läheisyydestä kuopuksen kanssa?

Kyyneleet kuuluvat yhden vaiheen loppumiseen.

Meille ei enää tule vauvaa vaikka sisälläni asuu aina ikuinen vauvakuumeilija. Meidän voimamme riittää näihin ihanaan kolmeen lapseen ja sen päälle jää sopivasti voimia yllättäviä tilanteita varten. Haluaisin niin tuntea vielä ne pienet potkut masuni sisällä, synnytyksen hurjan voiman kehossani ja vastasyntyneen hamuavan rintaani.

Se sattuu luopua tuosta kaikesta, päästää irti yhdestä niin upeasta ja samaan aikaan rankasta elämänvaiheesta. Voiko se olla nyt jo ohi? Onko minulla todella edessä elämäni viimeinen imetys?

Mielessäni on pyörinyt sana luopuminen. On luovuttava, jotta voin ottaa uuden vaiheen vastaan. Muuten uudelle ei ole tilaa. Oletko samaa mieltä?

Meidän on kuopuksen kanssa irtauduttava uudella tavalla toisistamme, jotta hän saa itsenäistyä taas palan lisää. Imetyksen luoma side on hurjan voimakas, niin voimakas etten ikinä olisi osannut kuvitella sitä. En edes tiedä, onko minulla sanoja kuvata miten syvän yhteyden se voi luoda kahden ihmisen välille. Miten monta tunnetilaa olemme käyneet yhdessä läpi iho ihoa vasten?

Ja kohta se kaikki on vain kaunis muisto. Muistoissa se piirtyy varmaan vielä kauniimpana kuin todellisuus, kun pikku hiljaa unohdan kaikki rintaraivarit, yöimetykset ja ”tissiiiiii, tisssiiii” –huudot ruokakaupassa. Muistan vain pienen lämpimän käden, joka hakee tutun tien rinnalleni ja onnellisen huokaisun ensimmäisen imaisun jälkeen.

Uskon, että me olemme kuopus valmiita tähän ja vieroitus on nyt alkanut. Olemme matkalla uuteen vaiheeseen ja uusiin seikkailuihin. Jokainen nyt vuodatettu kyynel on suurta rakkautta meidän kauniista imetystaipaleesta. Olen ylpeä meistä ja kehostani. Tulihan tässä imetettyä kaikkien kolmen kanssa yhteensä reilut kuusi vuotta. <3

P.s Rinnalta vieroitus on nyt menossa ja lähtenyt hyvin käyntiin. Teen kyllä vielä postauksen kun olemme valmiit ja imetys on todella loppu. Olemme jo kuopuksen kanssa sopineet, että sitten juhlitaan! <3

*Olisi kiinnostavaa kuulla, että miten sinä lopetit imetyksen? Minkä ikäinen hän oli, miten se meni? Mikä sai sinut tekemään päätöksen? Tiedän, että aihe on arka eikä ole tarkoitus loukata ketään. Kaikilla ei vaan imetys onnistu syystä tai toisesta, mutta olemme kaikki ihan yhtä hyviä äitejä silti. Imetys ei määritä äitiyttä. Minulle vaan on ollut vaikeaa imetys lopettaminen ja olisi kiinnostavaa kuulla muiden tarinoita imetyksen lopettamisesta.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

9 Comments

3009 Views

Hyvinvointi

Älä anna väsymyksen tuhota parisuhdettasi

30 elokuun, 2018

By

Puhumuru

Väsymys on seurausta univajeesta. Se on jotain, joka ei välttämättä näy, mutta tuntuu monella tasolla. Olo on kuin olisi sumussa, tavallisetkin asiat voivat tuntua vaikeilta ja tunteet ailahtelevat. Keskellä ruuhkavuosia väsymys on tuttu vieras. Se voi kuitenkin piinata muissakin elämäntilanteissa esimerkiksi stressin tai haitallisten iltarutiinien seurauksena. Unentarve myös arvioidaan helposti väärin.

Kaikkien eron partaalla olevien olisi syytä pysähtyä miettimään, onko kyseessä univajeen aiheuttama ongelmien vyyhti. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni eronnut tunnistaa jälkikäteen yhdeksi tekijäksi väsymyksen. Ja kuinka monelle on etukäteen lempeästi kerrottu, että lasten valvominen ei välttämättä lopu vauvavuoteen.

Ei ole ihan sama, miten meidät huomioidaan väsyneinä.

Meidän jokaisen olisi tärkeä tunnistaa väsymyksen syitä ja vaikutuksia parisuhteen kannalta. Vastaanotollanikin tullaan välillä siihen tulokseen, että ongelmien juuret ovat väsymyksessä. Kumppanille ei yksinkertaisesti ole enää riittänyt energiaa, toisinaan ollaan oltu jo siinä pisteessä, ettei enää jaksa olla kuin muuta kuin paskamainen toiselle.

Olen joskus miettinyt, että enkö jaksa olla enää kotona murulle ystävällinen kun kaikki voimat ovat jo käytetty työpäivän aikana? Vaikka tiedän, että muru rakastaa juuri minua sellaisena kuin olen, en voi käyttäytyä miten vain. Edes väsyneenä.

Mietit varmasti, mitä minä sitten voisin tehdä? Tärkeintä olisi järjestää aikaa nukkumiselle univajeesta kärsivälle kumppanille. Jos molemmat kärsitte univajeesta, täytyy luonnollisesti vuorotella. Resepti on yksinkertainen, mutta toteutusta täytyy luovia olemassa olevien resurssien mukaan. Onko teillä mahdollisuutta nukkua rauhallinen yö, niin että toinen vie lapset esimerkiksi mummolaan? Tai voisiko toinen mennä esimerkiksi airbnb-asuntoon, ystävän luokse tai hotelliin yhdeksi yöksi?

Jos perheessä on lapsia kannattaa pysähtyä miettimään, onko heidän yöunien parantamiseksi jotain tehtävissä. Lapset ovat erilaisia, mutta ilta- ja nukkumaanmenorutiineilla voidaan parantaa lapsen unia. Lisäapua vanhemmat voivat pyytää esimerkiksi neuvolasta. Aina omat keinot eivät vain riitä, eikä siinä ole mitään pahaa. Avunpyytäminen on rohkeutta!

Jokaisen univajeesta kärsivän aikuisen kannattaa suunnata katse myös elintapoihin. Työ voi seurata kotiin asti ja nakertaa aikaa illoista sekä öistä. TV-katselu, netissä surffailu, pelaaminen, kännykän käyttö tai urheilu liian myöhään voi vaikeuttaa unen saantia sekä heikentää unenlaatua. Myös ruokailutottumuksilla on merkitystä. (Lähde: Aki Hintsa: Voittamisen anatomia)

Väsyneenäkin voi kysyä itseltään, auttaako tässä kumppanin vaihto vai uni? Jos vastaat jälkimmäisen, yritä lähteä yhdessä kumppanisi kanssa pohtimaan, miten saisitte nukuttua paremmin rakkauden nimissä. <3

*Miten uni on vaikuttanut sinun parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin? Voit jakaa kokemuksesi tai kommentoida muuten kirjoitusta.

Tietoa univajeesta

Syyt

Univaje syntyy, kun ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa olisi. Lapsen tai lapsien yöllinen heräily voi olla merkittävä syy vanhempien univajeelle. Toistuvaa yöheräilyä esiintyy 10-15% lapsista. (Duodecim)

Tunnista

Univaje näyttäytyy ärtymyksenä, aloitekyvyn sekä muistin heikentymisenä. Univaje vaikuttaa myös haitallisesti mielialaan. (Lähde: Oivauni) Univaje vaikuttaa myös monin tavoin elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan. (Lähde: Duodecim)

Tunnista vaikutukset parisuhteessa

Amerikkalaistutkimuksen (Amie A.Gordon, Serena Chen – Kalifornian yliopisto) mukaan jo yhden yön univaje aiheuttaa haasteita parisuhteelle eikä hyväkään parisuhde tunnu hyvältä. Empatiakyky kumppania kohtaan laskee ja riitojen selvittäminen muuttuu haastavammaksi.

*Suosittelen lukemaan myös kiinnostavan jutun lapsen unesta Helsingin Sanomista ”Uni on taito, joka lapsen pitää oppia – Näin pääset irti nukutuskierteestä ja tuet lapsen unta kehitysvaiheiden mukaisesti”

*Kuvat Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

Putkiremontti tulossa – vinkkejä otetaan vastaan!

26 elokuun, 2018

By

Puhumuru

Raavaita remonttimiehiä ravaa rapussa jo solkenaan, aamu alkaa porauksella eikä ratikan kolistelulla. Osa rapustamme on jo putkiremontin kourissa ja oma muuttopäivämme lähestyy uhkaavasti kesän vaihtuessa syksyksi. Lokakuussa pitäisi asunto olla suojattu ja ”paketoitu” kirjaimellisesti. Viisihenkisen perheemme muutto vaatii jo hieman suunnittelua.

Minä olen pohtinut ihan ahdistumiseen saakka putkiremonttia. Muru ottaa rennommin, mikä on helkutin hyvä asia. Tasapainotamme toisiamme.

Isoimmat pohdinnat ovat liittyneet seuraaviin kysymyksiin:

Mihin muutamme remontin ajaksi – lasten päiväkoti- ja koulupaikat, työmatkat? Vuokra-asunto, AirBnB, forenom vai mummola?
Mitkä huoneet joutuvat työmaaksi? Jääkö mikään huone ”koskemattomaksi”?
Miten saamme tavarat suojaan – tarvitaanko varastoa? Vai riittääkö mummolassa tila remontin ajaksi?
Paljonko vuokra nousee remontin jälkeen? Joudummeko etsimään kokonaan uuden asunnon?
Miten kestämme lisästressin- ja väsymyksen? Vaikuttaako tämä parisuhteeseen?
Kuinka paljon aikaa pitää varata pakkaamiseen ym. töihin? Mitä kaikkea siihen tarvitaan?
Turhien tavaroiden kierrätysmahdollisuudet tai myyminen

Hihojen kääriminen ja hommiin ryhtyminen ovat auttaneet minua kaikkein eniten. Kesälomalla aloitin vaatteiden raivauksen, kun olin yksin kotona muutaman yön. Heinäkuussa piti myös tyhjentää kellarikomero sekä pyörävarasto. Siinä koko putkiremontti muuttui todeksi. Jokainen ylimääräinen tavara on todella ylimääräinen!

Olemme vieneet isot kassilliset vaatteita kierrätykseen, jätelavoille on laitettu isompia tavaroita ja kirjoja vähensimme puoleen. Kirjojen loppusijoituspaikka ei ole vielä selvinnyt. Leluja ja lasten kirjoja olemme vieneet lastemme päiväkotiin. Jotain olen myynytkin netissä, mutta siihen ei ole isommin aikaa.

Asuntoasia ratkesi onnenkantamoisella. Heti töiden alettua lempparikahvilani pitäjä oli huikannut Facebookin Helsingin vuokra-asunnot ryhmästä. Sitä selaillessa yksi kämppä kiinnitti heti huomioni ja sai tunteen, että tänne voisin perheeni tuoda. Ja kaikki sopi heille kuin meillekin! Vuokra-aika, paikka, hinta, kalusteiden määrä ja mikä tärkeintä: kaikesta voi neuvotella.

Mikä helpotus, että arki rullaa lähes samaan tyyliin vara-asunnostakin käsin.

Ensi viikolla olemme taas viisaampia. On asuntomme katselmuksen aika. Putkiremontin suorittavan firman edustajat tsekkaavat asuntomme, vuokraisäntä ja me olemme kuulemassa mitä on luvassa. Saan myös kysellä kaikki asiat, mitkä ovat mietityttäneet.

Mummolassa on onneksi hieman tilaa tavaransäilytykseen ja aloitamme muuttoa pikku hiljaa jo syyskuun aikana. Ystäväni antoi hyvän neuvon pitää mieli positiivisena vaikka stressitasot nousisivat muutossa: ”Kun olet tehnyt päätöksen vara-asunnosta, kiitä ja kehu itseäsi. Pysy positiivisissa puolissa ja muista muutoksen väliaikaisuus. ”

Oma mantrani on: ”Me selviämme tästä, me olemme hyvä tiimi.” Se on ollut minulle aina voimavarana. Oli kyse kirjan kirjoittamisesta, murun työmatkasta, vatsatautikierteestä tai nyt putkiremontista. Ehkä me tulemme vain entistä tiiviimmäksi tiimiksi? <3

*Osaisitko sinä antaa minulle jotain hyviä vinkkejä tulevaa pakkaamista, muuttoa ja paluuta varten? Mitkä tavarat sinä olet jättänyt asuntoon? Miten olet pakannut asuntoon jätettäviä tavaroita? Mitä ei missään nimessä kannata jättää asuntoon? Mitä tekisit nyt toisin, jos tietäisit kaiken sen mitä tiedät nyt? Kaikki vinkit otetaan vastaan ja omista putkiremonttikokemuksista voi kertoa vapaamuotoisesti. Linkkaa myös oma blogipostauksesi, jos olet kirjoittanut aiheesta! Kiitos sinulle jo etukäteen.

*Marie Kondon kirja Konmari – Iloa säkenöivä järjestys (Bazar, 2016) ja suomalaisen Jenni Sarraksen kirja Tavarataidot – Arkijärjellä koti kuntoon (Tammi, 2016) ovat olleet virtuaalisessa kirjapinossani. Niistä olen saanut hyviä vinkkejä tavaroiden lajitteluun ja karsimiseen. Uusin hankintani on Satu Pihlajan Aikaan saamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena, 2018).

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

6 Comments

2486 Views

Lifestyle

Henkien saari jättää jäljen + osallistu kirja-arvontaan

23 elokuun, 2018

By

Puhumuru

”Me ajattelimme samalla tavalla, uskoimme samoihin asioihin. Missä oli se kohta, jossa käännyimme eri suuntiin, lakkasimme kuulemasta toisen ääntä tai edes kuuntelemasta sitä enää.”

-Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)

Ina Westmanin uusi romaani Henkien saari (Kosmos, 2018) on rakkaustarina, joka sijoittuu ilmastonmuutoksen keskelle. Nuo kaksi vahvaa voimaa vievät minua lukijana tunteiden vuoristorataa kirjan alusta loppuun. Olin kuin liimattuna kirjaan seuraavat kolme päivää saatuani kirjan ennakkokappaleen kustantajalta. En voinut lopettaa!

Halusin tietää. Kaiken.

Tunneskaala oli enemmän surun, vihan, ahdistuksen, pelon ja huolen äärellä. Toisaalta päästiin hetkiin joissa rakkaus pilkahti: ilo, lapsen uteliaisuus. Kun sitten lopetin kirjan lukemisen iltaisin ja keskityin muruun – oli pakko puhua ilmastonmuutoksesta.

”Mitä me voimme tehdä? Vähennetään lihansyöntiä! Missä maailmassa meidän lapset kasvavat? Tulevaisuus pelottaa! ”

Ahdistus oli varmasti vahvin tunne, jonka Henkien saari -romaani herätti. Ahdistuksesta tunnesanana tulee usein vain negatiivisia mielikuvia, mutta itse koin tässä ahdistuksessa positiivista voimaa. Se positiivisuus kumpusi Westmanin luomasta ilmapiiristä, jossa oli vahva sanoma siitä, että ME VOIMME VAIKUTTAA.

Me voimme vaikuttaa parisuhteeseemme. Ei ole helppoa raivata tietää takaisin toisen luo, kun kaikki mitä yrittää, tuntuu vain tuskaiselta haparoinnilta tai kamppailulta epäuskon kanssa. Päähenkilöt Emma ja Joel ovat kaukana toisistaan, mutta jokin rakkaudenlanka heitä pitää vielä yhdessä vaikeuksienkin keskellä. Terapeuttina koin äärettömän mielenkiintoiseksi lukea arjen tasolla kohtaamisen ja etäisyyden kuvailua. Miten paljon rakkauteen vaikuttaa, kun toinen ei ole terve?

Westman ei päästä lukijaa helpolla, hän pakottaa lukijan totuuden äärelle.

”Meidän vesipulamme on luksuspula. Tänäkin kesänä tuulee kovaa useimpina päivinä, mutta tuuli ei tuo mukanaan sadetta… Ei ilmastonmuutos tuo mukanaan pelkkiä helteitä. Se tuo mukanaan juuri tätä – epävarmuutta, ennustamattomuutta, tuulisia kylmiä kesiä, liian leutoja talvia, viikko kausia kestäviä sateita. ”

-Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)

Westman sanoi Yle Puheen haastattelussa, ettei hän halua paasata ilmastonmuutoksesta. Ja hän onnistuu, rivi riviltä vastaan tulee tietoon perustuvaa kuvailua ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tuhosta. Ovi jää kuitenkin auki muutokselle, havahtumiselle omaan toimijuuteen. Ahdistuksen jäädessä rintaan painamaan lukemisen jälkeen avuksi tulee toivo. Vielä sinä, minä, jokainen meistä voi toimia maapallon hyväksi. <3

*Lue Helsingin sanomien kirja-arvostelu Ina Westmanin Henkien saari romaanista ja Kulttuuri kukoistaa -bloggarin postaus, jos haluat tietää lisää.

*Ina Westman kirjoittaa myös itse Pientä novelliblogia, mitä itsekin seuraan. Sieltä löydät myös Henkien saari romaanin ensimmäisen luvun. Westmanilta on aiemmin ilmestynyt esikoisromaani Syliin (Kosmos,2016), josta tein postauksen Ina Westmanin Syliin kirja lohduttaa äitejä – osallistu kirja-arvontaan!

*KIRJA-ARVONTA. Sain Kosmokselta mahdollisuuden arpoa teille ihanat lukijani kolme kappaletta Ina Wetsmanin Henkien saari romaania. Joten jos innostuit kirjasta, osallistu arvontaan ja kokeile onneasi. Ainahan kirjan voi antaa vaikka ystävälle lahjaksi!

Säännöt ovat helpot. Kerro kommentissa, mikä ilmastonmuutoksessa tai rakkaudessa sinua pelottaa. Muista myös laittaa erottuva nimimerkki ja kirjoita se itsellesi muistiin. Suosittelen jättämään sähköpostiosoitteesi, koska se auttaa voittajan tavoittamisessa. Arvonta alkaa NYT ja loppuu tämän viikon sunnuntaina 26.8.2018. klo 23:59. Ilmoitan kolme voittajaa täällä blogissa. Laitan voittajille myös meiliä, jos he ovat jättäneet sähköpostiosoitteensa. Onnea kaikille arvontaan! =)

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

36 Comments

1544 Views

Hyvinvointi

Seksin parasta ennen päivämäärä

19 elokuun, 2018

By

Puhumuru

Loppuuko seksi jossain vaiheessa? Mistä tiedän koska se loppuu? Mutta miten käy parisuhteen sen jälkeen? Uskaltaako tätä edes ajatella?!!

Teinille kolmekymppinen on jo vanha pieru, joka yrittää olla vain nuorekas uudella hiustyylillään. Kolmekymppisestä eläkeläiset ovat Tallinnan laivat täyttävää kuorolaulajien heimoa. Näin karrikoiden.

Vanhenemisen vaiettu kuuma peruna on seksi. Tai oikeastaan seksuaalisuus.

Harva huutaa ”jihhuu”, kun pyytää keskustelemaan vanhenemisesta. Kun aiheeseen pureutuu syvemmin voi kurkkuun nousta pala, uskallanko edes ajatella seksielämääni yli 60-vuotiaana? Onko syy, että pelkään niin helvetisti se, etten ole edes varma haluanko tietää vastausta?

Geriatrian professori Jaakko Valvanne kertoi ET-lehden haastattelussa täydellisen esimerkin aiheen välttelystä. Hän oli menossa pitämään Mitä keski-iän jälkeen –seminaaria, johon vävypoika oli todennut: ”Ei mitään.”

Aika moni tietää, että vanhuuteen kuuluu fyysisiä muutoksia. Minulla tulee ensimmäisenä mieleen vaihdevuodet. Kauniit uurteet, joita rypyiksi kutsutaan täyttävät ihon kuin se olisi kartta eletystä elämästä. Keho, joka ennen oli vahva ja taipuisa muuttuu salakavalasti heikosti sekä jäykäksi.

Hyviä uutisia. Seksin ei tarvitse loppua ellet itse niin halua. Tutkijat eivät ole määritelleet seksielämälle parasta ennen päivämäärää. Seksuaaliterveysklinikan artikkelin mukaan 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten seksuaalinen halu ei häviä ennen kuin kuolemaan, ellei vakavat psyykkiset tai fysiologiset ongelmat sitä estä.

Terveys on yksi pääroolien esittäjistä tässä elämän viimeisessä näytöksessä. Toinen on ihmissuhteet.

Erik H. Eriksonin kehityspsykologian teorian mukaan ihmisen viimeinen kehitysvaihe on vanhuudessa eheytyä tai kokea epätoivo. On aika tarkastella mennyttä elämää. Osa meistä kokee sen olleen antoisa, mutta osa kokee sen olleen epätyydyttävää. Tämä pätee myös meidän seksuaalisuuteemme.

Keskustelin jo eläkkeellä olevan naisen kanssa kampaajalla ja hän kertoi, miten paljon parisuhde vaikuttaa hänen omaan seksuaalisuuteensa. Kun toisen kanssa on hyvä olla, halu olla lähellä ja vieläkin lähempänä säilyy hehkuen kauniisti osana elämää. Toisaalta hänen edesmennyt ystävättärensä oli kokenut nautintoa ihan itsekseen vanhuuden päivillä, kun kumppania ei enää ollut.

Olit sitten nuori tai vanha, pysähdy ja pohdi. Älä pelkää, vaan kohtaa mielikuva vanhuudestasi. Tietty määrä virheitä täytyy elämässä tehdä, mutta voimme vaikuttaa joka päivä siihen että saisimme vanhuudessa kokea tyytyväisyyden tunteen eletystä elämästä. Minkä pienen asian sinä voisit tehdä tänään, jotta nauttisit elämästä? <3

Voit kysyä itseltäsi muutaman kysymyksen. Tee se pilke silmäkulmassa, mutta tunne sen syvä ulottuvuus.

Osaanko kuvitella päivää, jolloin itsetyydytät viimeisen kerran?
Uskotko seksillä olevan parasta ennen päivämäärä? Miksi?
Oletko puhunut ikinä kumppanisi tai ystäviesi kanssa seksuaalisuudesta vanhuudessa?
Miten voisit elää elämääsi niin, että koet seksuaalisuutesi voimavarana vielä vanhana?
Visioi itsellesi unelmien vanhainkoti. Kuuluuko sinne esimerkiksi lukko oveen, laadukkaat hieromasauvat kera liukasteiden, eroottinen kirjallisuus? Yhteinen huone oman kumppanin kanssa?

*Mitä ajatuksia kirjoitus herätti sinussa? Kommentoi rohkeasti!

*Voi olla haastavaa ammattilaisenakin kohdata seksuaalisuus omassa työssään. Suosittelen lämpimästi kaikille iäkkäämpien ihmisten kanssa työskenteleville Sexpon Työkaluja terapeuteille koulutusta – Ikääntyminen ja seksuaalisuus.

*Kuvat Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä.

4 Comments

1754 Views

Lifestyle

Meidän kesä <3

17 elokuun, 2018

By

Puhumuru

Tein teitä lukijoita varten kurkkauksen meidän perheen kesään. Osa teistä on saattanut nähdä kesäkuvia instan puolelta, mutta tässä lisää.

Meidän kesän parhaat:

”Hetket murun kanssa samettisen lämpimässä Suomen kesäyössä ovat PARASTA. Kahden keskistä aikaa rakkaudelle ei tarvitse olla koko ajan, mutta sitä pitää olla. On ihana huomata rakkauden kuplivan rinnassa. ” <3

”Päiväni murmelina -vaihe oli ihan parasta. Aamulla herätys, aamupala ja rantsuun eväät kassissa. Illalla takaisin, syömään ja nukkumaan. Tätä jatkui lähes kymmenen päivä putki. Vitsit, miten se vapautti mielen!”

”Hurjin reissu oli yhteinen laivamatkamme Tukholmaan. Riemun kiljahduksien raikuessa me lähdimme juhannuksena reissuun tietämättä, mikä mylly olisi edessä. Lapsille se oli elämän tähtihetkiä, meille vanhemmille extreme-loma vailla hengähdystaukoja.”

”Oma hauska ohjelmanumero meidän kesässä oli minun kunniatehtäväni olla bestman eli bestwoman Havaintoja parisuhteessa -bloggari Sami Minkkiselle. Polttarit sekä Katrin ja Samin häät värittivät kesää rakkauden sekä rohkeuden sanomalla. Polttarit olivatkin niin hurjat, että päätyivät Iltalehteen… ”

”Ystävien, sukulaisten ja tuttavien näkeminen kirvoitti monta loistavaa keskustelua kesän aikana. Tyttöjenillat olivat tärkeää omaa aikaa! Ja oli minulla myös ihan ”omaa omaa -aikaa”, mikä latasi akkuja, tyhjensi kaappeja ja varmaan muutama ryppykin oikeni. Kirjojen lukeminen antoi mielelle aikaa levähtää lennättäen ajatuksen toisiin maailmoihin. Ina Westmanin uusi romaani Henkien saari palautuu vieläkin mieleeni keskellä arjen hulinoiden. Suosittelen! ”

*Kuvakaappaus https://www.kosmoskirjat.fi/henkien-saari/

Tämä kesä oli ihana vaikka välillä illalla kaaduin sänkyyn kuoleman väsyneenä. Rakkautta ja naurua riitti varastoon talven pimeisiin iltoihin! Kiitos ihana lämmin kesä, muru, lapset ja te – kyllä te tiedätte ketkä. <3

Millainen sinun kesäsi oli? Kerro kommentteihin kesästäsi. Olisi kiva kuulla, miten sinulla menii.

*Kuvat omasta puhelimesta.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä.

2 Comments

1835 Views

Puhumuru

Vuokrasilmälaseissa on varaa fiilistellä – tsekkaa millaisia valitsin

Taloudellinen itsenäisyys on turva naiselle

Raaka vai kypsä omena poimittavaksi

Anna minun olla ihminen

Imetyksen lopetus tuntuu luopumiselta

Älä anna väsymyksen tuhota parisuhdettasi

Putkiremontti tulossa – vinkkejä otetaan vastaan!

Henkien saari jättää jäljen + osallistu kirja-arvontaan

Seksin parasta ennen päivämäärä

Meidän kesä <3

Viimeiset artikkelit

Viimeiset kommentit

Arkisto

You may also like

You may also like

You may also like

You may also like

You may also like

You may also like

You may also like

You may also like

You may also like

Viimeiset artikkelit

Viimeiset kommentit

Arkisto