”Kauhtuneet alusvaatteet vituttavat aamutuimaan. Olen jo viikkoja haaveillut epäsopivien rintaliivieni roskiin heitosta, mutta laitan ne kuuliaisesti päälleni joka aamu. Stringeistä törröttää langanpätkät, nekin pirun halpikset eivät kestä…”

 

Yritä siinä sitten tuntea itsesi seksikkääksi, kun alusvaatteet herättävät itsessäkin inhoa. Melkein kuuden vuoden yhtäjaksoinen raskaus–imetys–raskaus–imetys –jakso on muovannut  tissejäni, eikä oikeasta kuppikoosta ole hajuakaan. Olen taiteillut raskausajan rintaliivien, imetysliivien ja vanhojen ”oikeiden” liivien välillä. Harmi vain, että kuppikoko on vaihdellut b-kupista dd-kuppiin?!!

 

Jokainen nainen tarvitsisi toisen naisen, joka antaisi luvan pitää itsestä huolta ja antaisi luvan mennä alusvaate ostoksille. Voisiko maksimi väli olla esimerkiksi kolme vuotta? 

 

Muru on yrittänyt omalta osaltaan pitää huolta pikkupöksyistäni. Saan usein niitä tuliaisiksi työmatkoilta. Ne ovat ehkä kompensoineet tilannetta rintaliivien osalta. Olen silti erehtynyt halpisketjujen laareille ja ostanut halpaa. Ja aina ne pikkarit lahoaa käsiin. Ainoat, mitkä ovat kestäneet kuin torakat ydinsodassa ovat Lidlin stringit. Ne ovat maailman parhaita urheiluun ja kestävyyttä piisaa!

 

Tiistaina tuli muutoksen hetki. Tajusin, että käyttäydyin itse juuri niin, että tarvitsisin herätyksen. Tämä koko tilanne oli kuin pieni osa jonkun asiakkaani seksuaaliterapia käyntiä. Liian monta kertaa olin ostanut lapsille jotain tai uuden neuleen itselleni, ajatuksella ettei alusvaatteita näe kuin minä ja muru. Kyse on oivalluksesta. Kiitos nyt riitti! 

 

Menin alusvaateliikkeeseen ja sanoin myyjälle: Kaikki rintaliivini ovat vääränkokoisia. Aivan kuin joka helkkarin aamu laittaisin liian pienet kengät jalkaani, vaikka kyse on tisseistä. Sillä mieluummin valitsen hieman ylipursuavan kuin nahistuneet rusinat –fiiliksen.

 

Myyjä: Ymmärtäväinen hymy ja toimintaa.

 

Tunti sovittelua ja ahaa–elämys. Löysin kolmet ihanat rintaliivit ja kolmet stringit, osa oli jopa alerekistä.  Myyjä oli mitä loistavin!

 

Tuntui kuin kehopositiivisuus ja seksuaalinen itseluottamus olisi noussut siinä hetkessä muutaman pykälän. Se, että tuntee itsensä seksikkääksi lähtee mielestäni korvien välistä. Ei siihen tosiaan välttämättä tarvitse uusia alusvaatteita, mutta jos fiilis on sellainen kuin minulla oli (=ällötys) niin jotain kannattaa tehdä. Koska vaikka huonoon fiilikseen tottuu se vaikuttaa sinuun. Se syö naista ja vie ryhdin kumaraan. 

Huomasin itse, että murun alkaessa riisua minua autoin häntä liiankin hanakasti. Iski tunne, että on parempi olla alasti kuin näyttää kauhtuneita alusvaatteita rakkaalleni. Kuulostaa nopeasti hyvältä, mutta takana on häpeän tunne. Ja se taas vaikuttaa omaan fiilikseen ja kykyyn nauttia. Ihanasta yhteisestä hetkestä kannattaa poistaa kaikki turhat häiriö tekijät. Ja yhteinen hetki alkaa usein jo paljon ennen vaatteiden riisumista mielen tasolla.

 

Sitä paitsi alusvaatteet ovat NIIN ihana osa naiseutta! Alusvaatteet ovat ihoasi vasten. Tunne siitä, miten kangas hyväilee ihoa ja tuo kurvien parhaat puolet esiin on huumaava.

 

Laitoin heti yhdet uusista rintaliiveistä päälleni ja heitin vanhat juhlallisesti roskikseen myymälässä. Lähdin liikkeestä kirjaimellisesti rinnat pystyssä. Esittelin jopa kollegalleni uusia liivejä, niin innoissani olin.

 

Nyt voin taas auliisti antaa murun kurkkia pöksyihini! Saatan jopa vähän yllyttää häntä siihen, kun lapset katsovat Pikku Kakkosta. <3

 

 

*Oletko samaa mieltä? Onko sinulle käynyt lasten saamisen myötä niin, että omat alusvaatteet ovat vain jääneet päivittämättä? Onko alusvaatteilla vaikutusta siihen, miten seksikkääksi koet itsesi naisena? 

*Kuvat murun ottamia. 

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3